Tontti

773171aac73911e3ba7a0002c9e198e6_8

Tonttimme on 6700 neliön kokoinen. Pohjoisesta ja idästä tontti rajautuu kallioiseen metsään, lännessä on tie jonka yli avautuu suuri pelto ja etelässä on joskus tulevaisuudessa naapuri. Korkeuseroja tontilla on hulppeat 20 metriä. Tieltä taloon noustaan noin 10 metriä ja talon taakse jäävä kallio nousee vielä kymmenisen metriä lisää.

Tontti on pääsosin hakattua sekametsää johon on jätetty pari kymmentä puuta sinne tänne. Tontilla on avokalliota noin 25 %. Toisaalta se on aluetta, jota on hieman hankala käyttää, mutta toisaalta se tuo ehdottomasti tontille oman luonteensa. Se on suoja ja luo talolle mielenkiintoisen taustan.

Kun tontille nousee tieltä päin on ennen kalliota tasanne, ikäänkuin levähdyspaikka, josta on komea lounaaseen avautuva peltonäkymä ja takana suojaisa kallio. Kun ensimmäisen kerran tontilla kävellessä pääsimme tuohon kohtaan oli ilmiselvää missä talon paikka on.

Tonttia mä metsästän

"Näen itseni tässä juomassa kahvia aamulla..."

”Näen itseni tässä juomassa kahvia aamulla…”

Asuessamme Siuntiossa vuokralla, löysimme eräänä päivänä kävelyllä palan hakattua metsää. Se sijaitsi noin 2 km päässä asunnosta jossa asuimme. Tontin sijainti oli optimaalinen ja tontilta avutuva näkymä olit aivan mielettömän kaunis. Salaa toivoimme, että tontti tulisi myyntiin.

Joskus kannattaa toivoa, sillä toiveemme toteutui. Kävin tuohon aikaan (kesä 2012) aina silloin tällöin katsomassa mitä Siuntiolla on tarjota tonttirintamalla ja ehdottelin Mikolle toisinaan: ”olisiko jo nyt oikea hetki aloittaa?” Tontti tuli myyntiin juuri kun olimme saanneet tiedon muutosta ulkomaille. Tontin oli nyt odotettava.

Palattuamme takaisin Suomeen syksyllä 2013 päätimme, että nyt hetki on koittanut. Olemme nyt niin valmiita kuin vain voimme olla tulevaan rakennusurakkaan. Siuntion tontti oli edelleen myymättä! Päätimme kuitenkin ottaa selvää myös sen hetkisestä muusta tarjonnasta. Olisihan se nyt aika sokeaa tontin ostelua, jos ei tiedä mitä muuta on tarjolla. Siispä tonttihaku päälle. Muutaman viikonlopun käytimme siihen, että kävimme katsomassa Siuntiosta, Inkoosta ja Lohjalta tontteja. Mikään ei tuntunut hyvältä. Joku oli liian kaukana päätiestä, jonkun vieressä oli sotkuiset naapurit. Yksi oli keskellä metsää, eikä valoa pilkottanut mistään. Se ensimmäinen Siuntion tontti alkoi taas kiinnostamaan.

Mietimme myös, olisiko kuitenkin helpompaa ostaa jo rakennettu talo ja tehdä vain ”pientä” pintaremppaa. Remontoinnin päälle ymmärsimme ja luotimme kykyihimme. Rakentaminen taasen… hieman hirvitti suoraan sanottuna. Kaasujalka kävi: Kirkkonummi, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja. Ei, ei ja ei. Mikään ei tuntunut hyvältä, ei tontti eikä tilaratkaisut. Palataampa alkuun.

Ennen tontin ostoa halusimme vielä ammattilaisen mielipiteen. Me näimme tontissa huiman mahdollisuuden, mutta halusimme tarkistaa onko ajatuksissamme mitää järkeä. Kävimme kolkuttamassa arkkitehti ystävämme ovea. Nappasimme hänet matkaan ja kiikutimme katsomaan kahta tonttia, toinen oli se alunperäinen Siuntion tontti ja toinen tarkastettavista kohteista löytyi Inkoosta. Oli mielenkiintoista kuulla arkkitehdin ajatukset kahdesta erilaisesta tontista ja minkälaisiin asioihin ammattilainen kiinnittää huomiota. Arvaatteko kumpaan hän rakastui. Siihen ensimmäiseen tietenkin!

Tästä opimme taas, että pieni panostus tässä kohtaa antoi varmuutta päätöksenteolle sekä opimme myös paljon tuolla matkalla miten eri dokumentteja tulee tulkita.