Kodinkoneet on jo tilattu

Hupsista keikkaa. Tilattiin sitten vahingossa kodinkoneet. Pyörähdettiin pikaiseen Habitare messuilla 13.9. ja unohdin aivan kertoa, mitä sieltä tarttui matkaan.

Emme olleet antaneet kodinkoneille juurikaan ajatusta ja päätimme käydä katsomassa Expertin osastolla. Edellisen asunnon kodinkoneet olivat kaikki Smegin kodinkoneita, mutta nyt meillä ei ollut tarvetta pröystäillä. Riitti että koneet olisivat selkeitä, simppeleitä ja neutraaleita. Expert kodinkoneliikkeenä voisi olla juuri passeli tähän. Emme ehtineet kauaa haahuilla osastolla kun meille oltiin jo myymässä jotain. Hetken ajattelin, että jaahas, eiköhän lähdetä sitten tästä ja eihän meille nyt mitään kannata myydä, kun aihe on ajankohtainen vasta ehkä vuoden päästä, mutta niin kävelimme osastola ostokuitti kädessämme. Ups. 🙂

Kodinkoneet olivat pääasiallisesti AEG:n. Vain kaasuliesi on Siemensin ja liesituuletin Savon. Paketti Expertin verkkokaupasta ostettuna maksaisi 7505,90 €. Messutarjouksena paketti lähti 4683,03 € hintaan. Eli reilun 2800 € säästöä. Suhteessa käyttöön kaikista kalleimmiksi tuotteiksi tässä paketissa tulee täysin integroitavat jääkaappi ja pakkanen.

Liesituulettimeksi valikoitui Savon 72 cm leveä kalusteisiin upotettava yksilö automaattikäynnistyksellä. Kuva lainattu http://www.expert.fi sivuilta.

Täysintegroitu tiskari (A++) kolmessa kerroksessa, säädettävillä hyllykorkeuksilla sekä valolla. Tämän tuloa odotan, kuin kuuta nousevaa! Kaupan päällisiksi saimme turvakaukalon. Kuva lainattu http://www.expert.fi sivuilta.

Kaasuliedeksi valikoitui Siemensin lasitasoinen yksilö. Tätä vierastin kodinkonepaketissa kaikista eniten sen liian modernin yleisilmeen takia. Olen kuitenkin nyt tyytyväinen myös siihen. Kuva lainattu http://www.siemens-home.fi sivulta.

Uuniin tahdoin pyrolyysi ominaisuuden ja se löytyi tästä AEG:n kalusteisiin integroitavasta uunista (A). Tästä olisi löytynyt astetta ”hifimpikin” (vai mummompi) versio, mistä näyttöä hipsuttamalla olisi saanut ohjelmia, kuten ”ranskalaisten paistaminen”, ”karjalan paisti” ja niin edelleen. Ehkä en vain ymmärrä tämmöisten hienouksien päälle, mutta mielestäni kokin pitäisi itse osata määritellä kauan ruoan pitää olla uunissa ja milloin se on kypsää. Kaupan päällisiksi saimme teleskooppikannattimet. Kuva lainattu http://www.expert.fi sivuilta

AEG:n jääkappi (A++) on 180 korkea ja sen sisuskaluista löytyy led paneeli, jolla voi muokata jääkaapin lämpötiloja. Takaseinässä kulkee ura, jonka avulla kylmä jakautuu tasaisesti koko jääkaapin matkalle, eikä jää vain kaapin yläosaan. Me valitsimme kaapin valkoisena, mutta jos tulemme vielä toisiin aatoksiin, voimme vaihtaa sen teräksiseen. Kuva lainattu http://www.expert.fi sivulta.

Tarvitsemme keittiöön vain pienen pakkasen, koska autotalliin tulemme sijoittamaan 1-2 pakastearkkua. Tämän tarvitsemme jokapäiväisten/viikkojen ruokatarpeiden säilytystä varten kyökissä. Kyseessä siis AEG:n täysin integroitava, pöydän alle mahtuva pakkanen (A+). Kuva lainattu http://www.expert.fi sivuilta.

Ateljeen mini keittiöön tarvitsemme myös pienen jääkaapin. Tämä toimii niin saunan janojuomien, välipalojen tai lounaan sekä vieraiden eväiden viilentäjänä. Jääkaappi (A++) on täysin integroitava sekä merkiltään AEG. Kuva lainattu http://www.expert.fi sivuilta.

Savon lisituuletin olisi tarkoitus verhoilla esimerkiksi tässä Nixi-keittiöiden Valanti sarjassa olevalla huuvalla, joka on tehty suomessa peltisepän työnä. Jos Mikko innostuu, niin ehkä hän tekee meille tuon huuvan itse ja säästetään tässä muutama satanen. Hintaa tämmöiselle tulee ostettuna noin 700 €. Kuva lainattu http://www.nixi.fi sivuilta.

Muutama päivä tilauksesta pohdin, että onneksi tätä tilausta voi vielä muuttaa ja onneksi tämän voi tarvittaessa vaikka peruakin. Mutta mitä enemmän olen tarjouksen kodinkoneita miettinyt, tämä paketti tuntuu oikein passelille meille ja hintakin on kohdallaan. Kyllä sieltä messuilta tosiaan kannattaa käydä kysymässä hyviä kodinkonetarjouksia, niitä nimittäin saa! Hyvänä lisänä on myös se, että jos kodinkoneet päivittyvät tässä vuoden aikana (esim. isossa jääkaapissa saattaa käydä näin), tulemme saamaan uuden mallin tilatun sijaan samaan hintaan.

Kuva lainattu http://www.ecodesign.fi sivuilta

Muuten messutarjonta ei kamalasti sykähdyttänyt. Ainoastaan Rudi Mertzin EcoDesign näyttelyssä ollut kauniisti harmaantunut puutarhatuoli näytti juuri meidän terassille kuuluvalta!

Saimme myös idean keittiöstä. Olemme pitkään miettineet, että tekisimme sen pääasiallisesti itse ja teetättäisimme puusepällä ovet. HELNOn Kallio keittiösarjassa oli kuitenkin jotain todella viehättävää, joka voisi sopia talomme tunnelmaan. Jossain kohtaa pitää miettiä myös niitä omia voimavaroja projektin suhteen. Ainahan sitä tarjouksen voi pyytää, eikö vain 🙂

Kuva lainattu http://www.helno.fi sivuilta.

Luonnos, kuinka HELNOn Kallio keittiö voisi istua meidän tuvan sydämeen.

Luonnos, kuinka HELNOn Kallio keittiö voisi istua meidän tuvan sydämeen.

Tuumasta toimeen, työmaakyltti tekeytyy

Monosten taiteilijasielu hommissa.

Monosten taiteilijasielu hommissa.

Rakennuslupapäätökset saivat meidät tutisemaan. Kello lähenee jo keskiyötä, mutta jostain löytyi adrenaliinia vielä rakennella työmaakyltti. Toivottavasti se kestäisi kauan, mutta pahoin pelkään että kovalevy imasee ensimmäisessä myräkässä vedet itseensä. Ainankin se on nyt olemassa!

Ja tässä olis sitten sun paikka.

Ja tässä olis sitten sun paikka.

Tuliko lupa?

Viimeiset päivät ovat olleet aika työn täytteisiä niin omassa arjessa ja töissä, mutta myös talohommissa. Sähköpostia on lähetelty yhteen jos toiseenkin osoitteeseen. Isoja päätöksiä pitäisi vihdoin lyödä lukkoon. Keskiviikkona aletaan kuopsuttamaan maata ja tekemään tontille tietä.

Työntäyteiset päivät aiheuttavat myös jonkin verran pihinää ja puhinaa milloin mistäkin rööristä. Stressi nousee pintaan näinä hetkinä, kun pitäisi amatöörinä olla ekspertti ja osata kysyä asiat oikealla tavalla, oikeilla nimillä ja tarvittavassa laajuudessa. Milloin pihisen minä ja milloin Mikko.

Tänään päivä venähti vähän turhan pitkäksi kaupungissa ja matkusteltiin yhdessä junalla maaseudulle vasta puoli yhdeksän junalla. Tämä tarkoitti sitä, että oltiin puoli kymmeneltä vasta postilaatikolla pilkko pimeässä syys illassa. Ja se pahuksen postilaatikko ei päättänyt taas avautua. Ärräpäät lensi, milloin kokeilin minä, milloin Mikko, milloin käännettiin avainta ja hakattiin laatikkoa. Meinasin luovuttaa, mutta ehdotin vielä, että otetaan kuva luukusta, josko näkisi, että onko siellä ylipäätänsä mitään. Sisältö näytti kutkuttavalta, ”voisiko tuo käsin kirjoitettu kirje olla…..OLLA SE!” Muutama rynkytys laatikkoa kohtaan ja plim, laatikko oli auki. Ja keneltäs muultakaan posti oli, kuin Siuntion kunnalta.

Uskaltaisko avata vai ei!?

Uskaltaisko avata vai ei!?

Kirje oli paksu. Eikös sitä sanota, että paksu kirje tarkoittaa hyviä uutisia? No tämä totisesti oli sitä! Lupapaperit ovat nyt leimattu ja ehdot määritelty. Nyt sitten vain projektissa eteenpäin.

Raivaushommat jatkuvat

2014-09-27 18.00.46

Näkymät ”japanilaisesta puutarhastani”.

Takana on taas risusavottaa. Jatkoimme viime viikonlopun ryteikön selvittelyä. Pieneltä näyttänyt pajukko tontin reunassa osottautuikin yllättävän isoksi hommaksi. Ainankin kirveellä hakattuna 🙂 Hommat saatiin kuitenkin mallikkaasti kasaan ja ensi viikolla kaivuri voikin tulla tontille aloittelemaan tietä ja maatöitä. Joudumme kaatamaan myös muutaman isomman puun vielä tien reunasta, mutta sen homman päätimme jättää suosiolla muille. Ainankin saamme polttopuita talveksi 2015.

2014-09-27 15.10.15

Välillä kiivettiin puuhun laittamaan liinoja ja varmistamaan, että puut kaatuvat oikeaan suuntaan.

Välipala hetken aikaan tietä pitkin käveli mies, jolla selkeästi oli agenda; tulla tapaamaan meitä nimittäin. Hän osottautui toiseksi naapuriksemme, joka asustaa paikalla vain kesäisin ja syksy viikonloppuisin. Hänellä oli selkeästi puutarhahommat hanskassa. Saan hänestä vielä hyvän puutarhurikaverin. Myös viime kerralla törmäämämme naapuri oli ulkoiluttamassa koiria. Tontilla kävi kääntymässä myös lähi alueella asuva sähkömies, jonka kassa olemmekin olleet jo sähköpostitse ja puhelimitse yhteydessä. Mukava turista suunnitelmista uusille alueen tuttavuuksille.

2014-09-27 18.05.23

Viimeinenkin puu kaatuu.

Välillä jotain konkreettistakin

Olemme pyöritelleet viime kuukaudet pitkälti papereita, sopimuksia, suunnitelmia, tarjouksia ja sen semmoista. Tuntuu, kuin mitään konkreettista ei pääsisi tekemään lainkaan. Tänään kuitenkin otimme suunnan tontile, mukana tuliterät fiskarssin oksasakset sekä raivaussaha.

Maatyöt ja tieliittymän teko alkaa viikon päästä ja siihen liittyen ELY-keskus on vaatinut lupapäätöksessään, että tontin reunaa tulisi raivata vesakosta ja puustosta ronskilla otteella. Tarkemmin ottaen puita ja vesakkoa tulisi madaltaa aina 1 metrin korkeuteen asti kuuden metrin etäisyydestä tien reunasta. Tämä käsitti koko tonttimme läntisen reunarajan.

Hikihän siinä tuli, mutta saimme hyvin hommia tehtyä. Tehtävää jäi kyllä vielä seuraavaksikin kerraksi. Lähtiessämme tervehdimme myös erästä koiranulkoiluttajaa, joka osottautui lähimmäiseksi naapuriksi kenelle meidän on pitänytkin käydä kylässä. Mikä sattuma 🙂

IMG_7243

Raivaussaha ja uudet työhousut testauksessa.

Kunnallinen vesi vai oma porakaivo?

Olimme suunnitelleet alusta asti taloon kunnallista vesijohtovettä. Ajatus lähti oikeastaan vain siitä, että tiesimme veden kulkevan jossain lähimaastossa. Jostain syystä ajatus omasta porakaivosta ei tullut edes mieleen. Vaikka se on juurikin sitä omavaraisuutta, johon pyrimme tällä hankkeella.

Jollain tasolla kai sitä ajatteli, että kunnan vesijohtoverkkoon pitää liittyä, kun se on saatavilla. Näin ei kuitenkaan ole, koska kunnalla ei ole tarjota jätevesiverkkoa alueella.

Suunnitelmat, asemapiirrokset ja muut piirrettiin vesiliittymä mielessä, mutta tulimme toisiin tuumiin kun kävimme työmaalla maanrakentaja kandidaatin kanssa. Rahaa kuluisi tuhottomasti pelkästään liittymän tuomisella tontin laitaan ja siitä vielä sitten talolle. Tämän lisäksi tulisi alittaa maantie, hakea toimenpidelupa ELY-keskukselta, maksaa siitä lisää ja hoitaa kunnolliset liikennemerkit yms. Alkoi ahdistaa.

2014-09-07 19.32.02-1

Kaivon paikka!

Otin muutamat tarjoukset porakaivon tekijöiltä ja hinnat kuulostivat kohtuullisilta. Jo 2500 €:lla voi saada porakaivon. Tähän vielä päälle kunnollinen pumppu. Kaivon pystyy lisäksi sijoittaa hyvin lähelle teknistä tilaa, jolloin putkivetojen tuonti lyhenee kummasti!

Rannikkoseuduilla porakaivojen ongelmana on kuitenkin radon, rauta ja joskus jopa suola. Myös samea vesi saattaa olla haittana omassa porakaivossa. Tammisaarelainen porakaivon tekijä kuitenkin totesi, ettei näe näitä ongelmiksi meidän tontilla. Samea vesi johtuu useimmiten pintavesistä, jotka valuvat hiushalkeamaa pitkin kaivoon. Se on kuitenkin korjattavissa ja radonista pääsee eroon hyvällä pumpulla. Porakaivosta otetaan myös vesinäyte, jolla voidaan varmistaa veden laatu. Kustannukset pyörivät noin 300-400 eurossa.

Kävin tänään viemässä vielä korjatut asemapiirrokset kuntaan porakaivo muutoksen kanssa. Nyt pitäisi rakennuslupa olla paketissa ja se olisi tarkoitus käsitellä ensi viikolla.

Odotettua postia

Eilen posti toi odotettun lupapäätöksen. ELY-keskukselta haettava tieliittymälupa nimittäin meni vihdoin läpi alkuperäisen suunnitelman mukaan. 

Lupapäätös tuli postissa!

Lupapäätös tuli postissa!

Tieliittymälupaan tarvittavat liitteet hakemuslomakkeen kylkeen olivat

  • liittymän paikka kartalla (1:20 000)
  • ote kunnassa vahvistetusta asema-, yleis- tai osayleiskaavasta tai sen luonnoksesta (meillä yleiskaava)
  • selvitys muista tieyhteyden järjestämismahdollisuuksista kiinteistölle
  • asemapiirros tai vastaava kiinteistöä koskeva suunnitelma, josta ilmenee liittymän tarkka sijainti
  • liittymän paikan merkitseminen maastoon

Lupahakemuksen käsittelyajaksi arvioidaan verkkosivuilla noin neljä viikkoa. Meidän tapauksessa luvan saanti venähti viikolla. Tämä johtui pitkälti siitä, että ELY-keskukselta tuli lisäpyyntöjä joihin emme ehtineet reagoida haluamallamme vauhdilla.

Yksi lisäpyynnöistä liittyi siihen, että ELY-keskusta piti kuulla yhtenä naapurina. Tämä ei siis liittynyt tieliittymähakemukseen vaan rakennuslupaan. Jopa kunnan rakennustarkastaja ihmetteli käytäntöä. Teimme kuitenkin mitä virasto vaati ja saimme ELYltä lausunnon. Lausunnon keskeisin sisältö oli se, ettei tontin rajalle saa laittaa pensaita tai aitaa näkyvyyden ja tieturvallisuuden vuoksi. Tässä lausunnossa annettiin myös jo vihiä siitä, ettei alunperäinen suunnitelmamme tieliittymän paikasta olisi hyvä vaan se pitäisi siirtää 25 metriä etelään päin. Lisäksi he totesivat suhtautuvan kielteisesti hule- ja puhdistettujen jätevesien ohjaamisesta maantien sivuojaan. Loppukädessä tästä asiasta kuitenkin päättää kunta rakennusluvassa.

Tieliittymä joudutaan tekemään tonttimme maastonmuotojen sekä alueen nopeusrajoitusten vuoksi naapuritontin kautta. Naapuritontilla on tästä rasite, mutta kyseinen rasite maanmittauslaitoksen papereissa on vain tontin nurkassa. ELY-keskuksen vaade tieliittymän siirtämisestä etelään päin (tässä tapauksessa eteenpäin naapurin tontilla) olisi pidentänyt tierasitetta. Ahdistus alkoi hiipimään tässä kohtaa jo, että joudummeko maksamaan 25 metriä ylimääräistä tietä sekä pyytämään naapureilta suostumuksen tierasitteen pidentämiseksi. Minkäköhänlainen soppa tästäkin vielä syntyisi.

Onneksi luimme lausuntoa vielä kertaalleen. ”Yksityisten teiden liittymät maanteihin – Lupa-asioiden käsittely, TIEH 2100050-7 mukaan liittymisnäkemän vähimmäispituus 60 km/h mitoitusnopeudella on 130 metriä (100 m).” Olimme suunnitelleet liittymän 100 metrin mukaan, mutta nyt vaade oli 130 metriä. Mistä se oikein tuli? Ja mitä ihmettä tuo 100 m suluissa tarkoitti? Etsimme netistä oppaan ja sieltä selvisi, että ”Poikkeuksellisia arvoja voidaan käyttää kohtuuttomien haittojen tai kustannuksien välttämiseksi.” Kukakohan sen kohtuullisuudenkin tässä kohtaa määrittää. Todettiin, että ylimääräiset 25 metria tulisi maksamaan meille 2500-3000 € lisää sekä naapurin tontin arvo alenisi tästä varmasti. Lisäksi joutuisimme rekisteröimään maanmittauslaitokselle uuden rasitteen ja se veisi aikaa sekä rahaa. Ilmeisesti tämä riitti. Saimme pitää alkuperäisen suunnitelmamme. Nyt luvasta puuttui enää naapurien kirjallinen hyväksyntä liittymän paikasta sekä tienkäytön oikeudesta. Se meillä jo olikin, mutta vain suullisena. Kirjallinen pyyntö siis vielä naapurilta ja suostumuksen toimitus ELY-keskukselle. Kolme päivää tästä lupa oli myönnetty.