Mitä päätimme seinärakenteen kanssa?

Meillä on blogin puolella ollut hieman hiljaiseloa viime aikoina. Selvitykset seinärakenteen muuttamisen puurungosta olkimoduuleihin sai aikaan pienen paussin rakentamisessa ja suunnittelussa. Aivonystyrät ovat hyrränneet kovasti ja olemme pohtineet olisiko seinärakenteen muuttaminen ylipäätänsä mahdollista meidän tapauksessa.

Seinärakenne kiinnosti sen verran paljon, että ainoa tapa päättää etenemmekö sen kanssa, oli tehdä muutaman kohdan rasti ruutuun listaus. Jos näistä kaikki toteutuisivat valitsisimme EcoCocoonin olkirakenteen. Meidän listalle nousi neljä asiaa:

  1. Vastaavan mestarin mielestä ajatus olisi hyvä
  2. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija hyväksyisi idean sekä pitäisi rakennetta toteutuskelpoisena
  3. Kunnalla ei olisi mitään muutosta vastaan
  4. niin… ja se hinta tietenkin 🙂

Vastaava mestari
Vastaava mestari oli sitä mieltä, että jos me olemme tekemässä omaa ”loppuelämämme” taloa, ei tätä kannata jättää muhimaan mieleen, vaan nyt kannattaisi selvittää onko tästä meille. Muutaman vuoden päästä ei tarvitse sitten jossitella, ”entä jos oltaisiin tehty niin nyt…” Olemme rakentamisen kanssa kuitenkin siinä vaiheessa, että mitään peruuttamaton ei olla vielä rakennettu tai lyöty lukkoon. Käytännössä se olisi suunnittelijoille hieman lisää työtä, uusia tulosteita ja organisointia, että kaikki nyanssit tulee huomioitua sekä kaikilla tekijöillä on uusimmat piirustukset. Vastaava mestari on siis mukana. Olihan hän osasyyllinen, että ylipäätänsä löysimme tämän uuden rakenteen.

Suunnittelijat
Oma fiilis suunnittelijoiden ensi reaktiosta lähettäessämme heille sähköpostia oli, että ”mitäs ne Monoset siellä nyt sekoilee”, ”ei nyt ole enää aika vaihtaa mieltä” ja ”tämä olisi aika iso muutos”. Viesteistä oli kuitenkin luettavissa, että onhan se myös mahdollista. Muutoshan olisi sinänsä iso, talot kasvaisivat kokoa ulospäin, mutta energiatehokkuus paranisi. Rakentaisimme hyvin erilaista taloa minkä me olemme nyt suunnitelleet.

EcoCocoonia maahantuovan yrityksen mukaan se ei olisi kuitenkaan kovin iso muutos rakenteellisesti. Päätimme treffata molempien suunnittelijoiden sekä olkimoduulien edustajan kanssa, jonka jälkeen suunnittelijat ymmärsivät paremmin mistä on kyse. Rakenne olisi mahdollinen, mutta vaatisi toki uusia piirrustuksia, kun rakennusala kasvaa. Perustuspiirrustusten mentäessä uusiksi, myös perustusten kustannukset nousisi, kun betonia joutuisi valamaan enemmän. Arvioimme, että suunnittelmien uudelleen piirtämiseen ja suurempaan perustukseen menisi noin 5000 – 10 000 € lisää rahaa. Summa olisi siedettävä, jos kustannusarvio rakenteelle olisi vastaavasti pienempi. Suunnittelijat ovat messissä. Kaksi kohtaa jäljellä.

Kunta
Suunnittelijatapaamisen jälkeen Mikko kävi pyörähtämässä kunnassa yhdessä olkimoduulin edustajan kanssa ja kunnan kanta oli aika yksiselitteinen. Siitä vain ja päivitetyt piirrokset sisään kunnalle. Eli kuntakin on mukana, nyt jäljelle jää enää viimeinen ja hyvin ratkaiseva kohta eli raha.

Kustannukset
Reilu kaksi viikkoa myöhemmmin ensi tapaamisestamme Billnäsissä saimme kustannusarvion koko talon rakennuttamisesta. Jännitti. Kustannusarvio oli reilusti kalliimpi kuin mihin meillä olisi varaa.

Kustannusten vertaaminen puurakenteisen ja olkimoduulin välillä oli alusta asti hankalaa. Toisaalta moduulit itse olisivat hieman kalliimpia kuin vastaavan seinän tekeminen pitkästä, mutta asentaminen olisi todella paljon nopeampaa ja sisätyöt paljon yksinkertaisempia. Eri työvaiheiden vertaaminen laskelmiimme oli siten hankalaa, mutta valmiusasteen mukaan vertailu lopulta onnistui.

Halusimme myös selvyyden oliko kustannusarviomme ylipäätänsä realistinen. Pyysimme kustannusarvion puurakenteeseen, ja se oli linjassa laskemiemme kanssa.

 

Jouduimme harmiksemme hylkäämään tarjouksen olkimoduuleista. Halusimme kuitenkin ymmärtää, miksi olkimoduulin hinta oli niin paljon suurempi vaikka moduulin edustaja sanoi kustannusten olevan samaa luokkaa. Tästä hieman lisää seuraavassa postauksessa.

Nyt ei ole enää aikaa vitkastella. Haluamme päästä etenemään perustusten kanssa. Maatyöt on siinä vaiheessa, että salaojia ja viemäreitä aletaan rakentamaan. Toivottavasti perustukset vielä voidaan valaa joulukuun alussa. Toimitusaika perustuksilla on kuitenkin 4 viikkoa ja nyt elämme lokakuun loppua. Haluamme hyödyntää olkimoduulin edustajan (Natural Building Company) osaamista ja palveluita myöhemmin. Esimerkiksi saviseinät vaikuttivat todella kiinnostavalta ratkaisulta sisätilojen pintamateriaaliksi.

Isoja kiviä

Mikko ihailee maisemia.

Mikko ihailee maisemia.

Odotin tietoa, koska tontilla räjähtäisi, mutta sen sijana saimmekin tiedon että on jo räjähtänyt. Kävimme katsomassa miltä kuopassa nyt näytti. Tontilta oli kadonnut jo seitsämän kuormallista kiveä ja vielä kasassa oli jokunen kuormallinen lisää vietävänä. Kivet olivat kooltaan niin isoja, ettei niitä olisi pystynyt hyödyntämään tontilla ja maatöiden aikaan tontilta on kaivettu jo muutamia luonnon kiviä, joten tarvetta maisemointikivillekään ei ole.

Pum!

Pum!

Tontilla kuitenkin vielä pamahtaa, sillä kallion päälle suunniteltu saunarakennuksen sorapatja alue oli vielä räjäyttämättä. Sen jälkeen ei pitäisi enää räjähdellä ja saadaan rauhoitettua meidän tonttimme häiriötekijät suhteessa naapureihin.

Kivenpyörittäjän kylä.

Kivenpyörittäjän kylä.

Numerokyltti tien laitaan

Posti toi mukanaan tänään numerokyltin, jonka ajattelimme kiinnittää tien laitaan. Kyltti on kestävää alumiinia ja sen päälle on liimatu heijastavapintainen valkoinen teippi. Numerot ovat kaiverruksen sijaan tarroja. Toivottavasti kestävät aikaa. Kulmissa on valmiiksi reijät ruuveja varten. Tämmöinen kyltti maksoi postikuluineen 14.90 €.

2014-10-14 21.42.22

Talomme sijaitsee sen verran kaukana päätiestä, että pelkkä talon seinässä oleva valaistu numerokyltti ei näkyisi tarpeeksi selvästi tielle, joten ajattelimme ostaa myös tienhaaraan tämmöisen numerokyltin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 84 § on säädety osoitemerkinnästä seuraavaa:

Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain sen mukaan kuin kunta on asiasta päättänyt. Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle.

Koko kunnan kattavan rakennusten ja asuntojen osoitejärjestelmää tarvitsevat ensisijaisesti turvallisuusviranomaiset. Osoitejärjestelmän puuttumin alueelta tai sen toimimattomuus heikentää merkittävästi pelastustoimintaa hätätilanteessa.

Lisäksi Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista lisää merkkiin seuraavaa:

Jos liikennemerkkiä ei valaista pimeän tai hämärän aikana, siinä on oltava erityinen heijastava pinta, jotta merkki olisi hämärän tai pimeän aikana riittävän kaukaa havaittavissa ja tunnistettavissa. Tämä määräys ei koske maaseutuyrityksen opastamiseen käytettävää osoiteviittaa.

Nyt numerokyltti on hankittu ja se on heijastavaa materiaalia. Enää jää tehtäväksi käydä kiinnittämässä se tontin laitaan, että ollaan turvassa ja löydettävissä jos hätä tulee. Niin ja löytäähän ne vieraatkin näin paremmin perille 🙂

Kasvimaa näkyy jo

Ketun multa levitetty kasvimaan alueelle pohjamaaksi.

Ketun multa levitetty kasvimaan alueelle pohjamaaksi.

Käväisimme nopeasti myös tänään tontilla katsomassa mihin asti maatöissä päästiin vielä eilisen käyntimme jälkeen. Multakasat oli levitetty kasvimaan alueelle ja nyt pystyi hyvin havaitsemaan koon puutarhalleni. Hieman alkoi jännittämään, josko kasvihuone ja kohopenkkini mahtunat alueelle.

Pankkilaina, check!

Pankkilainasopimus kädessä on hyvä olla. Nyt uskaltaa suunnitella taas paremmilla mielin projektia eteenpäin vaikka lainan saaminen alusta lähtien olikin varma homma.

Ensin täytyy käyttää kuitenkin omat rahat, ennenkuin saa lähteä nostamaan pankkilainaa. Siinä vaiheessa onkin sitten jo sen verran hyvä valmiusaste talolla, että saapi nostettua kerralla isomman potin. Taas on yksi asia tehtävälistalta pois! Jippii!

Kuoppa on kaivettu

Kuoppa on kaivettu!

Kuoppa on kaivettu!

Pyörähdimme Raaseporin reissun jälkeen tontilla. Talojen alle oli ilmaantunut iso kuoppa ja kuopan viereen iso kasa ”ketun multaa”. Päätimme tasoittaa maa-aineksen tontille kasvimaan alueelle pohjamateriaaliksi, ettei ainesta tarvitsisi siirrellä toisaalle ja maksaa myös siitä. Tiistaina tontilla on tulossa käymään talon kulmapisteiden merkitsijä sekä räjäyttäjä suunnittelemaan tarvittavia paukkuja.

Valmiina syvempään kuoppaan.

Valmiina syvempään kuoppaan.

Hommat seis!

Tänään startattiin aamu aikaisin ja laitettiin automme nokka kohti Raaseporia. Kävimme aikaisemmin tällä viikolla Finnbuild messuilla ja törmäsimme siellä erikoiseen olkielementtimoduuliin nimeltä EcoCocon. Elementti alkoi kiehtomaan ja päätimme ottaa siitä vielä tarkemmin selvää käymällä Natural Building Companyssa Bilnässissä, joka tuo maahan EcoCoconia.

EcoCocoon moduuli ja sisätilojen savirappauskerrokset.

EcoCocoon moduuli ja sisätilojen savirappauskerrokset.

EcoCocon on Latviassa kehitetty moduuli, joka muodostuu siis oljista, jotka on puristettu todella tiivisti pakettiin ja niitä ympäröi puukehikko. Moduulit kiinnitetään toisiinsa puuhekikosta ruuvaten puut yhteen. Olki on puristettu niin tiiviisti pakettiin, ettei siellä mahdu edes hiiret liikkumaan ja ilmaa on niin vähän ettei olkirakenteesa ole mahdollista syttyä tulipaloa. Oljen päälle rapataan ensin pohjakerros savea (3 cm) ja tämän jälkeen haluttu pintaviimeistely (5 mm). Värejä löytyy useita kymmeniä ja viimeistelyn voi jättää rosoisemmaksi, kiiltävän sileäksi tai vaikka sisältämään olkistruktuuria.

Väriesimerkkejä ja struktuureja sisäpinnotteille.

Väriesimerkkejä ja struktuureja sisäpinnotteille.

Natural Building Company on alkanut tuomaan EcoCoconia suomeen tänä vuonna 2014. Yritys on tehnyt perinteisellä olkipaalirakentamisella useita taloja suomeen, mutta modulilla taloja on vasta suunnitteilla. Mikäli meidän talo rakennettaisiin kyseiselä moduulirakenteella olisi se yksi ensimmäisistä pioneeritaloista, joka on rakennettu kyseisin menetelmin.

2014-10-10 08.21.16-1

Perinteinen olkipaalirakenne.

Olkimoduuli alkoi kiinnostamaan mm seuraavista syistä

  • Parempi u-arvo – pienemmät lämmityskustannukset
  • Ekologisempi materiaali – hajoaa luontoon, pienempi hiilijalanjälki
  • Parempi sisäilma – olki ja savi ovat hengittäviä materiaaleja
  • Hiljainen – paksu rakenne suojaa ääniltä ulkoa ja luo rauhallisen fiiliksen sisälle
  • Säästää aikaa – seinärakenne rakentuu 1-2 päivässä

Moduulit tuntuivat niin kiinnostavilta, että päätimme pistää hommat paussille ja kysäistä suunnittelijoiden ja vastaavan mestarin mielipidettä. Mikäli seinärakennetta muutettaisiin, seinän paksuus kasvaisi ja tämän takia jouduimme laittamaan myös perustusten tilaukset paussille, jotka juuri eilen meni tehtaalle tilaukseen. Perustuskuvat ja arkkitehtipiirrokset pitäisi myös päivittää, mikäli vaihdamme seinärakennetta.

Kustannuksien ei pitäisi nousta merkittävästi tällä moduulirakenteella, mutta tarkka hinta tietenkin kiinnostaa ja jäämmekin odottamaan kustannusarviota yritykseltä.

Usein kannattaa kysyä

Pankkilaina asiat ovat odottaneet hoitamista, koska lainhuuto ja kiinnitykset eivät ole olleet käsittelyvuorossa Maanmittauslaitoksella. Yleensä pankki hoitaa nämä asiat, mikäli pankkilainalla on kiirus, mutta meidän tapauksessa kiirettä ei ihan heti ensimmäisille kuukausille ollut. Tämän takia päätimme hoitaa lainhuudon ja kiinnitykset itse (ja säästää näin hieman rahaa).

Hakemukset jätettiin elokuun-syyskuun taitteessa, jolloin lainhuudon arvioiduksi toimitusajaksi annettiin kolme kuukautta. Siis ihanko tosi!? No, jotenkin jäin kuitenkin siihen käsitykseen, että kiinnityshakemus saattaisi mennä nopeammin läpi eikä meidän tarvitsisi kolmea kuukautta odottaa pankkilainan saamista. Juteltuani pankkivirkailijan kanssa selvisi, että kiinnitys ei voi mennä läpi, ennenkuin lainhuudatus on mennyt läpi ja näin ollen lainaakaan ei voida myöntää. Olisiko siis aika vaan kysyä maanmittauslaitokselta, että missä mennään?

Pistin sähköpostia virastoon ja pyysin yhteystiedot käsittelijälle. Illalla sain laitettua kyselyä eteenpäin ja jo heti aamusta kello 08:00 puhelin pirahtaa iloisesti. Hakemus odotutti vain kunnan etuosto-oikeuspääätöstä. Päätös, joka on ollut skannattuna koneellani jo viime maaliskuusta asti, PUOLI VUOTTA! Pistin skannatun asiakirjan käsittelijälle ja eikä aikaakaan kun pankkivirkailijamme soittaa, että ”nyt näyttäisi, että lainhuuto ja kiinnitykset ovat menneet läpi”. Joskus se voi olla pienestä kiinni. Olisihan siitä päätöksen puuttumisesta voinut toki jollain tapaa informoidakin. Hyvä nyt kuitenkin näin, muuten olisimme odottaneet päästöstä vielä 27.11.

PIM! Virallisesti omistaja ja panttikirjallinen.

Virallisesti omistaja ja panttikirjallinen.

Tie on valmis!

Ensimmäiset raapaisut.

Ensimmäiset raapaisut.

Tien tekeminen aloitettiin viime viikon loppupuolella. Maahan ei oltu ehditty kuin muutamalla kauhan vedolla koskea, mutta silti oma fiilis rakentamisesta oli muuttunut radikaalisti. Nyt se on menoa!

Puolitiessä.

Puolitiessä.

Eilen aamuna käytiin tontilla piipahtamassa, ennen aloituskokouksen alkua. Päivässä oli tapahtunut ihmeitä. Tie mutkitteli jo puolessa välissä tonttiamme. Tien pohjaan oli uponnut maa-ainesta monta kuormaa, mutta nyt siinä pystyisi ajamaan autolla! Mutta ette arvaakkaan, mitä silmäni näkivät päivän päätteeksi, kun piipahdin vielä tontin kautta kotimatkallani….

Valmis tie odottaa kulkijaa.

Valmis tie odottaa kulkijaa.

Kokoushommissa

Ympäristöministeriön tarjoama opus.

Ympäristöministeriön tarjoama opus.

Tänään aloitettiin kokoustamisella Siuntion kunnan rakennusvalvonnassa yhdessä vastaavan mestarin kanssa. Rakennusprojektin aloituskokous oli siis kyseessä. Käytännössä kokouksessa käytiin läpi projektin keskeisiä henkilöitä (suunnittelijoita ja työnjohtajia) sekä rakennusluvassa määriteltyjä vastuita sekä tarkastuskäyntien määrää. Mappia saa pitää yhdestä jos toisesta asiasta. Verottajalle tulee ilmoittaa kaikista tontilla tehtävistä töistä ja joka ikisestä ruuvista ja mutterista tulee kerätä kansio niiden laatumerkinnöistä. Hyvähän se on, että kaikki asiat on dokumentoitu tarkasti, mutta aikamoista arkistonhoitajaa saa seuraavat kuukaudet leikkiä.

Mukaan meille annettiin myös Ympäristöministeriön tekemä Pientalotyömaan valvonta ja tarkastusasiakirja, johon pöytäkirjat ja vtj:n merkinnät projektin edetessä voi halutessaan kirjata. Kirja tarjosi myös asiaa siitä, kuinka rakennusprojektin tulisi edetä ”oppikirjan mukaan”. Pitääkin tutustua vähän tarkemmin tähän paremmalla ajalla.