Kello soi tänä aamuna normaalia aikaisemmin. Saatiin eilen illalla soitto, että kaivon poraus olisi sitten huomenna. Mistä lie työmiehet saaavatkaan voimansa herätä töihin aina kuudeksi? Puoli kahdeksan aikaan alkoi sarastamaan, jolloin päätettiin siirtyä tontille katsomaan pääseekö poraaja paikalle. Saavuttiin tontille peräkanaa kuormurin kanssa.
Sitten hommiin! Ensin kauko-ohjattava pora siirrettiin paikoilleen ja sen jälkeen kuorma-auto tuotiin tontille. Niin poran mahduttaminen oikealle paikalle, kuin myös rekan ajo oli taitoa vaativaa sorttia. Maassa oli noin 5 cm sohjoinen lumikerros, johon ei aura eikä toisaalta hiekoituskaan olisi auttanut. Ykkösellä pääsivät kumpainenkin aparaatti paikoilleen, vaikka poran tapauksessa mahtuminen oli vain senteistä kiinni.
Porakaivon meille tuli poraamaan Tammisaarelainen Max’s Energy. Ollaan tykätty käyttää aina mahdollisuuksien mukaan paikallisia tai lähikuntalaisten palveluita rakennustyömaalla mikäli suinkin vain mahdollista.
Kaivo porattiin kallioon, mutta toisin kuten oltiin epäilty, emme tarvinneet kaivolle painehalkaisua lainkaan. Olimme saaneet suositteluita, että kaivo pitäisi porata 100-120 metriin asti, mutta jo kartoitustilanteessa yrityksen omistaja Max sanoi, että 70 metriä riittää vallan mainiosti. Ja jos ei, niin porataan sitten lisää tai painehalkaistaan. Lopputulema, 70 metrin kaivo. Kaivo täyttyy 66 litraa minuutissa eli 4000 l tunnissa. Tällä kastelee hyvin kasvimaankin.

Kiik-kaa! Alasmeno olikin sitten haasteellisempaa. Pahemmilta vauriolta säästyttiin, vain sähköputki sai hieman ryttyä kylkeen, mutta se korjattavissa.
Nyt annamme kaivon levätä noin kuukauden päivät, jonka jälkeen teetämme vedestä vielä analyysin. Samalla voisimme kartoittaa pumppuja kaivoon. Päätöksen tosin jätämme vasta analyysin jälkeen.
Aikaisempaa pohdintaa kunnallisesta vedestä ja porakaivon valinnasta voi lukea täältä.