Lankkulattia ja lattialämmitys, osa 3

Viimeisenä tarkastellaan puulattian elämistä. Puun elämiseen vaikuttaa pääasiallisesti kosteus. Yleensä puun elämisen yhtedessä puhutaan suhteellisesta kostudesta ja puun kosteusprosentista.

Suhteellinen kosteus ilmoitetaan muodossa RH% (relative humidity). 100 % suhteellinen kosteus tarkoitaa kastepistettä tietyssä lämpötilassa, joten suhteellisen kosteuden yhteydessä usein mainitaan lämpötila, jossa kosteus on mitattu. Jos ilman absoluuttinen kosteus pysyy samana (mistään ei tule tilaan lisää kosteutta), ja lämpötilaa nostetaan, suhteellinen kosteus pienenee. Talvisin suhteellinen kosteus lattian lähellä on pienempi, koska lattia on lämpimämpi kuin huoneilma.

Puun kosteus ilmoitetaan yleensä muodossa MC% (moisture content). Puun kosteus määritellään puussa olevan veden määrä suhteessa kuivan puun massaan. Tuoreen puun kosteus on noin 28 %, ja erikoiskuivan lattialaudan tai -lankun 8-10 %.

Lattialämmitteisessä talossa suhteellinen kosteus vaihtelee vuoden aikana 40 %, talven RH 20 %:sta kesän RH 60 %:iin. Laudan kosteus MC% vaihtelee tuolla välillä 3,5-11 %. Kun lauta tai lankku on asennettu suositellussa RH 40 %, kutistuu puu vuoden kuivimpana aikana 0,7 % ja turpoaa kosteimpana aikana 0,6 %. Eli se tarkoittaa, että lauta elää 10-13 mm metriä kohden vuoden aikana. Lauta elää eniten leveyssuunnassa. Pitkittäissuuntainen eläminen on suunnilleen 10 kertaa vähemmän kuin leveyssuuntainen, eli noin 1 mm/m.

Lautapinnan maksimilämpötilaksi suositellaan liiallisen kuivumisen ja miellyttävän käyttömukavuuden takia 27-30 °C. Liiallinen kuivuminen johtuu siitä, että korkeamman lämmön vuoksi suhteellinen kosteus lattian pinnassa laskee.

Lautalattia tulisi asentaa laudan kosteuden ollessa MC 8 %, käytännössä se tarkoittaa ilman suhteellista kosteuttua RH 40 %. Tällöin asennettu lauta kutistuu ja turpoaa suunnilleen saman verran. Lautalattia eläminen on suurinta ensimmäisen vuoden (talven) aikana. Sen jälkeen lattian eläminen tasaantuu. Lattian elämistä voi rajoittaa talvella ilmankostuttimella.

Parketti-tyyppiset lautalattiat, joissa rakenteena on ristiinliimattu puu, elää paljon vähemmän, leveys eläminen on lähemmäksi puun pituussuuntaista elämistä.

Mitenkä tämä kaikki sitten vaikuttaa meidän aikasemmin pohtimiin rakenteisiin?

Ponteista yhteenliimattua lattia

Yhteenliimattu lattia elää kokonaisena kenttänä. Lattialle pitää jättää seinän viereen kutistumisvaraa 0,35 % leveydestä ja turpoamatilaa 0,3 % leveydestä. Meillä levein lattia on 4,75 m, jolloin turpoamatilaa pitäisi olla 14,25 mm ja kutistumisvaraa 16,63 mm. Eli varmuuden vuoksi seinän viereen jäisi 2 cm rako ja jalkalistan pitäisi olla ainakin 4 cm leveä. Kelluvassa lattiassa on tärkeää olla jalkalistat lattian kupristumisen takia.

Screen Shot 2015-03-22 at 17.21.01

Jalkalistan kokoa ja turpoamisvaraa voisi ehkä kikkailla jättämällä seinänlevytys lattian alareunasta vajaaksi, jolloin sinne voisi saada 13 mm lisäelämisvaraa, mutta jalkalistan pitäisi silti olla noin 3 cm leveä.

Yhtenä kenttänä elävän lattian kanssa voi tulla ongelmia. Lattia elää lämpötilaerojen vuoksi eri kohdissa erilailla, kuten esimerkiksi ikkunat ja tulisija. Tämä saattaa esiintyä mm. lankkujen halkeiluna. Muuten ponteista liimattu lattia ei rakoile.

Ruuveilla alustaan kiinnitetty lattia

Ruuveilla kiinnittäessä noin puolet elämisestä esiintyy rakoina, ja loput elämisestä puskee lautoja yhteen, jolloin ne liikkuvat hieman ja kuormittavat kiinnitysruuveja tai nauloja. Tämä puskeminen aiheuttaa ajan myötä lattian löystymisen, joka ilmenee käyttäjälle mm. lattian narinana.

Aikaisemmin todettiin, että lauta kutistuu 0,7 % asennuksesta talven kuivimpaan aikaan. Eli 90 mm leveässä laudassa kutistuminen sekä suurimpien rakojen koko on 0,63 mm ja 250 mm leveässä lankussa 1,75 mm. Käytännössä rakoilu on paljon yksilöllisempää, esim. lauta joka kupristuu hieman kuivuessaan saattaa peittää raon tai lauta joka on aavistuksen kiero saattaa rakoilla paljon enemmän.

Alustaan kiinnittäessä kehotetaan jättämään liikkumavaraa reunoille 7-10 mm.

Yhteenveto

Alla tämän hetkiset päivitetyt vaihtoehdot. Joissain vaihtoehdoissa lankku on muuttunut lautaan, jotta rajoitukset saadaa täytettyä. Vaihtoehdot 2 ja 3 voidaan tehdä 33 mm lankustakin.

Screen Shot 2015-03-21 at 20.10.12

Yhteenliimatun rakenteen kanssa huolena on oikeastaa lattian eläminen eri tavalla eri kohdissa ison tilan takia. Leveät jalkalistat on ärsyttäviä, mutta toteutettavissa. Lattia tulee tasaille ja tukevalle pintalaatalle, jolloin mahdollisuutena on käyttää joko 33 mm paksua lankkua tai ohuempaa 20 mm lautaa, koska lattian tukevuus ei ole laudan paksuudesta kiinni. Ohuempi lauta olisi lämmityksen kannalta parempi.

Ruuveilla vaneriin kiinnittäessä huolena on rakenteen paksuus, varsinkin kun joissain ohjeissa sanotaan, että vanerin pitäisi olla ainakin 15 mm paksua. 35 mm rakenne alkaa olla jo liian paksu lattialämmityksen kannalta (33 mm on jo himpun liian paksu).

Koolauksen päälle asennettu lattia on varma valinta. Aikaisemmin luulin, että koko lattialämmitys pitäisi tehdä joko pintalaatan päälle tai sisään. Vastaan tuli kuitenkin Uudenmaan Raksakimpan kautta projekti jossa laatoitettussa lattiassa lämmitys oli pintalaatassa ja lautalattian kohdalla koolauksessa lämmönsiirtolevyin.

Ykkös vaihtoehtona on edelleen ponteista liimattu kelluva rakenne ja plan B:nä koolaukseen kiinnitetty rakenne. Lattiamateriaali Tuulipuun kuusilankku tai –lauta (löytyy kattolauta nimellä).

Aikaisemmat artikkelit aiheesta:


Lähteenä pääasiassa Matti Poussan dippatyö ja Trägolv på golvvärme:

Mainokset

2 thoughts on “Lankkulattia ja lattialämmitys, osa 3

  1. Suvi / Ripaus unelmapulveria sanoo:

    Vitsit, hienosti olette kyllä tutkineet tätä lankkulattia-asiaa. Me luovuttiin lankkulattiahaaveista kokonana. Löydettiin sopiva vaihtoehto parkettien joukosta, ja ajateltiin, että päästään sillä helpommalla. Tsemppiä teille lautalattiapohdintoihin. : )

    Suvi / Ripaus unelmapulveria

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s