Raksaviikko 22 debriefing

Meillä alkoi loma, siis raksaloma! Tämä tarkottaa käytännössä seitsämän viikkoa yhdessä tekemistä. Viikko tosin ei alkanut aivan kuten oltiin alunperin ajateltu. Kuvittelimme, että pääsisimme jo konkreettisiin sisäpintatöihin, mutta toisin kuitenkin kävi. Sähkärin lomailut vaikuttavat vielä moneen seikkaan, kuten esimerkiksi levyttämiseen. Rasiat pitää ensin saada paikalle, ennen kuin levyjä voidaan asentaa. Sen takia mekään emme nyt päässeet tekemään hommiamme. Suunnitteilla oli saada tekninen tila työn alle.

Sen sijaan otimme viikon suunnittelun merkeissä. Suunnittelimme niin tulevia raksaviikkoja, kuin talon pintamateriaaleja. Vastaavan kanssa käytiin läpi vesieristettävät seinät ja lattiat. Nyt ei tarvitse enää empiä, vaan pääsee heti hommiin, kun sen aika on.

Inspiraatiokuva D house:n laatoituksesta. Lähde: The Design Files

Keittiöön meille on ollut tulossa valkoiset 20×20 laatat. Perus ruudukkoa tai tiililandontaa näkee kuitenkin nyt jokaisessa kodissa (ja jopa Ikeassa), niin kaipasimme siihen jotain uutta. Kuvio löytyi lopuksi maagisesta D housesta, jossa käytetään 20×20 ja 10×20 laattaa.

Omat testaukset K-Raudan Primus laatan kanssa. Tuleepa nätti!

Omat testaukset K-Raudan Primus laatan kanssa. Tuleepa nätti!

Laatat menevät epäjärjestyksessä (aivan kuten ulkoverhouslautamme), luoden kauniin, luonnon ”epäjärjestystä” imitoivan pinnan. Tämä tulisi myös meille! Laatat oli tarkoitus tilata ABL:stä, mutta yllätykseksi heiltä ei löydy 10×20 laattaa kiiltävänä. Metsästimme edullista ratkaisua, kunnes löysimme sen, aivan silmiemme edestä, lähi K-raudasta. Laatat meni tilaukseen saman tein. Samaa ladonta tyyliä tullaan käyttämään kaikkialla, missä valkoisia laattoja on seinällä. Eli näin ollen lattaa tulee keittiön yhdelle seinustalle, pantryn kahdelle pidemmälle seinälle, kylpyhuoneeseen sekä makuuhuoneen yhteydessä olevaan wc:hen.

Taisimme löytää saunallekkin vihdoin oikean tyylin. Olemme pyöritelleet liuskekiveä erikoisemmalla ladonnalla, mutta kuitenkin empineet valintaamme. Vaikka liuskekivi on hieno materiaali ja hienosti ladottuna se näyttää hyvältä sisustuksessa, niin yhtälailla en voi sille mitään, että liuskekivistä tulee kovin usein 80-luku mieleen. Sauna on siis hakenut suuntaa, kunnes löysimme sen.

Inspiraationa saunalle oli aluksi liuskekivestä tehty puumaja. Tämä Terunobu Fujimorin suunnittelemassa tilassa liuskeet oli mielenkiintoisesti, kuin lyijykynän viivamaisesti, aseteltu. Pienessä kylpemistilassa tämä voisi kuitenkin olla kovin hektinen. Lähde: Design Boom

Olimme etsimässä taas vaihteeksi liuskekiviä, kun vastaan tuli vihreä liuskekivi laatta ja tarjouksessa! Olisiko tämä se? Saimme parin päivän päästä mallilaatan ovellemme. Tämän jälkeen pyörittelimme kuvaa SkecthUpissa. Saunamme on hakenut japanilaisen kylpylän ja vanhan perinteisen saunan yhteenliittymää. Kun lisäsimme lattialle vielä vanhoissa saunoissa olevat puuritilät, homma oli selvä. Tämä se olisi!

Tunnelmaa saunalta.

Tunnelmaa saunalta.

Asuntomessuilta 2014, Skammin talo kohde 23,  löytämämme kuva vahvistaa erikoisen vihreän sävyn soveltuvan mainiosti saunaan ja kylpytilaan. Ainankin omasta mielestämme 🙂 Lähde: Anna&Ellit

Viikon aikana ehdimme mallata ja testikäsitellä vielä smyygejä sekä vielä kerran seinille tulevaa havuvaneria. Metsästimme pääoveemme myös oikeaa sinistä väriä, jota ei vaan tunnu löytyvän. Sadolinilta löytyisi, mutta kyseisestä väristä ei ole olemassa NCS koodia, jonka avulla saisimme sävytettyä haluamamme maalin oikean väriseksi. Sadolinin maali kun ei hengitä eikä näin ollen saa meidän hyväksyntää. Testasimme myös seinään tulevien ulkovalojen istumista ulkovuorilautoihimme

Tätä väriä etsitään. Lähde: Sadolin.se

Domus Classilalta, Hämeenlinnasta, löytyi tämöminen sininen. Ei ihan, mutta kelvannee jos parempaa ei löydy.

Domus Classilalta, Hämeenlinnasta, löytyi tämöminen sininen. Ei ihan, mutta kelvannee jos parempaa ei löydy.

Domus Classilalta tilatut valot sopivat kauniisti ulkoverhoukseen. Puun harmaantuessa valot hukkuvat seinään nätisti.

Domus Classilalta tilatut valot sopivat kauniisti ulkoverhoukseen. Puun harmaantuessa valot hukkuvat seinään nätisti.

Jotain konkreettistakin saatiin aikaiseksi. Kävimme rakentamassa rossipohjan tarkastusluukun ympärille vielä ”hienovalua” varten muotin. Ontelolaattoissa kun oli vain puhkaistu reikä tarkastusluukulle ja reunat olivat kovin rumat ja röpelöiset. Sieltä pääsisi myös kylmä ilma karkaamaan lämpimämpiin tiloihin (tai no tuleviin sellaisiin). Nyt kun mitään tähdellisempää tekemistä ei ollut, on hyvä käyttää energia tämmöisiin hommiin, mitkä joskus kuitenkin on tehtävä. Aluksi rakennettiin muotti, joka öljyttiin irrottamista helpottamaan. Tämän jälkeen muotti paikalleen, soossit rakoihin ja naputtelemalla kuplat pois. Aika hieno siitä tuli, jopa itse mr. perfection on tyytyväinen. Erityisen hieno lisä valussa on viisteet muotin alareunassa. Viisteiden tarkoituksena on se, että aukon kulmiin ei lyö heti päätä.

Muotti menossa paikalleen.

Muotti menossa paikalleen.

Rapatessa roiskuu.

Rapatessa roiskuu.

Muotin purku. Mies kolossa.

Muotin purku. Mies kolossa.

Valmis!

Valmis!

Yksityiskohta alapohjan viisteestä, ettei otsa kolise.

Yksityiskohta alapohjan viisteestä, ettei otsa kolise.

Viikon kohokohtana oli käynti Rakennusbetonissa Hollolassa. Tapasimme muutama viikko sitten Rakennusmessuilla Taina Suonion, joka oli mukana tekemässä koekattoa Rakennusbetonin kanssa. Taina osasi vinkata, että Rakennusbetonilta voisi saada katollemme tarvitsemaamme vähäravinteista kasvualustaa, jota he ovat käyttäneet omassakin koekatossa. Koekaton erikoisuus on “sveitsiläinen rakenne” ja murskatun kierrätysbetonin käyttö kasvualustana.

Yksi tämmöinen kiitos! Sami Konsti vastailee kiperiin kysymyksiini.

Yksi tämmöinen kiitos! Sami Konsti vastailee kiperiin kysymyksiini.

Viherkattojen kasvualustana käytetään vähäravinteikasta maata. Noin 85-95 % alustasta on epäorgaanista ainetta, kuten kiveä, laavakiveä, leca-soraa, murskattua tiiltä ja loput esim. kompostimultaa. Tälläinen alusta on omiaan maksaruohoille ja niukoissa oloissa selviytiville ketokasveille. Rekennusbetonin kasvualustassa epäorgaaninen aines on pitkälti kierrätettyä murskattua betonia, jonka takia alusta on hyvin kalkkipitoinen. Kasvit näyttivät viihtyvän katolla tosi hyvin. Kiitos Sami Konstile kattavasta esittelykierroksesta!

Syksyllä 2013 istutettu Rakennusbetonin koeviherkatto näyttää hyvältä ja voi hyvin!

Syksyllä 2013 istutettu Rakennusbetonin koeviherkatto näyttää hyvältä ja voi hyvin! Hellekesän 2014 aikana kattoa ei edes kasteltu laisinkaan.

Sveitsiläinen viherkaton rakenne on Stephan Brenneisenin kehittämä. Siinä yhdistyy paikalliset raaka-aineet ja permakulttuuri. Muovilevyjen sijaan viherkaton pohjana on vedenpidätyskangas, sekä ruoko-, olki- tai hamppupäistärekerros. Kerroksen tarkoitus on pidättää vettä, auttaa ylimääräisen veden kulkeutumista pois katolta sekä antaa ravinteita katolle pitkän ajan kuluessa. Sveitsiläiseen katoon kuuluu myös monimuotoiset paikalliset ketokasvit. Kuvia Brennesenin tekemistä katois löytyy mm. täältä.

Rakennusbetonilla on useita eri kaistaleita tasakatollaan. Niissä testataan eri kasvualustojen paksuuksia, astiataimia, siemenestä kasvatettua kasveja ym.

Rakennusbetonilla on useita eri kaistaleita tasakatollaan. Niissä testataan eri kasvualustojen paksuuksia, astiataimia, siemenestä kasvatettua kasveja ym.

Juttelutuokio Tainan kanssa rakennusmessuilla avasi meidän ajattelumaailmaa viherkaton suhteen. Aikaisemmin luultiin, että ainoa tapa tehdä viherkatto on laittaa sinne jonkun valmistajan setti ja sillä selvä. Nyt kattoa ajattelee enemmän puutarhan jatkeena, jotain mihin voi itse vaikuttaa enemmän. Eihän sitä ennenkään ollut mitään valmiita rakenteita olemassa ja katot ovat hyvin säilyneitä ilman kosteusvaurioita. Nyt kovaa vauhtia onkin suunnitteilla ja tekeillä sveitsiläistyylinen viherkatto, joka on Suomen olosuhteisiin soveltuva. Siitä lisää vielä myöhemmin.

Niin ne talot muuttuu. Pian on ruutuisista taloista enään muisto vaan.

Niin ne talot muuttuu. Pian on ruutuisista taloista enään muisto vaan.

Vaikka sisäpuolen timpurit olivatkin vielä lomilla, ulkopuolella alkoi kuitenkin tapahtumaan! Kuten kirjoittelinkin, saimme vihtrillikäsittelyt juuri kreivin aikaan valmiiksi. Lautaa alkoi nousemaan vauhdilla saunalla heti alkuviikosta lähtien. Taloja ei kuitenkaan pystytä tekemään loppuun asti, koska ikkunapellitykset puuttuvat vielä täysin ja pellittäjä (ylläpylläri) on lomalla. Talot on vuorattu siis niiltä osin mitä pystyy. Myös autotalli verhoiltiin kaikkialta minne timpurit pystyivät ja asuinrakennuskin sai muutaman laudan perjantain kunniaksi. Nyt aluksi laudoituksesta laitetaan vasta ensimmäinen kerros paikalleen ja lopuksi paikalle naulataan lomalaudoituksen rimat.

Hurjaa, kun talot on tottunut näkemään ristikoolattuina niin pitkään ja nyt niihin nousee kaunis kuusilauta. Talot kasvoivat kokoa juuri huomattavasti. Enää odotellaan rautavihtrillin harmaantumista (ja tietenkin ulkoverhouksen valmistumista 😉 ). Harmaantuminen saattaa ottaa useamman kuukaudenkin. Alla olevista kuvista huomaa selkeästi puun harmaantumisen. Puut ovat käsitelty 1-2 vk sitten ja säilötty pressujen alla auringolta piilossa. Läheltä katsottuna sävyeron huomaa, kaukaa katsottuna laudat näyttävät vielä miltei käsittelemättömiltä.

Autotallin kaunista käsittelyä.

Autotallin kaunista pintaa. Aivan kuin sitä ei olisi käsitelty laisinkaan.

Autotallin seinä, joka on eteläsivulla, saa paljon aurinkoa. Seinällä keskiviikosta lähtien. Vieressä käsittelemätön lauta.

Autotallin seinä, joka on eteläsivulla, saa paljon aurinkoa. Seinällä keskiviikosta lähtien. Vieressä käsittelemätön lauta.

Saunan takaa vastaava kuva. Laudat pohjoissivulta, jonne aurinko ei niin paljoa paista. Seinällä maanantaista lähtien. Vertailuksi käsittelemätön lauta.

Saunan takaa vastaava kuva. Laudat pohjoissivulta, jonne aurinko ei niin paljoa paista. Seinällä maanantaista lähtien. Vertailuksi käsittelemätön lauta.

Raksaviikko 21 debriefing

Viime viikko meni vielä vähän ”lomailun” piikkiin. Sisäpuolisia töitä edisteltiin talojen paperoinneilla. Sisäpuolisia töitä ei tehty kuin yhden miehen voimin tämän viikon. Timpureillakin on vielä miehet olleet lomilla ja hommiin päästään taas limmpööa vasta muutaman viikon päästä. Ilmansulkupapereiden kiinnittämiseen ei mennyt kuin kolme päivää, jonka jälkeen sisäpuolella ei enää tapahtunutkaan mitään. Moni homma odottaa tällä hetkellä sähkärin lomalta paluuta. Eli sinänsä lomailut myös timpureiden osalta on osunut hyvään rakoon.

Asuinrakennuksen seinä papereissa.

Asuinrakennuksen seinä papereissa.

Me saatiin kuluneella viikolla vihdoin ulkoverhouskäsittelyt valmiiksi. Juuri kreivin aikaan, nimittäin ulkoverhoiluja aletaan asentamaan seuraavalla viikolla. Perjantaina saunalla käytiin asentamassa jo pieneläinverkot paikalleen ja alkavalla viikolla ulkoverhous alkaa nousta seinälle.

Pantryss eli ruokakomerossa/apukeittiössä paperit paikallaan.

Pantryss eli ruokakomerossa/apukeittiössä paperit paikallaan.

Rautavihtrillistä kirjoiteltiin erillinen postaus, koska olemme viitanneet siihen niin monesti kirjoittelumme yhteydessä. Vihtrillin kanssa päästään vielä leikkimään myöhemmin syksyllä, kun ulkoverhouksen smyygilaudat sekä terassien kattolaudat saapuvat. Can’t wait.. 😀

Ateljee paketoitu!

Ateljee paketoitu!

Rautavihtrillikäsittely

Meille oli alusta asti selvä, että talon ulkoverhous tullaan käsittelemään rautavihtrillillä (rautasulfaatilla). Bongasimme aikoinaan käsittelytavan Passiivipuutalo -blogista. Rautavihtrilliä käytetään uuden puupinnan harmaannuttamiseen sekä homeenestoaineena keittomaalien teossa (esim. punamultamaali). Meillä rautavihtrilliä käytetään sekä puun harmaannuttamiseen, että homeen estoon. Käsittelimme laudat molemminpuolin, takapuoli homeen vähentämistä varten ja etupuoli saadaksemme talosta keloharmaan värisen.

Rautavihtrillillä käsitelty puu harmaantuu jo muutamassa vuorokaudessa, mutta lopullisen sävyn muodostuminen voi kestää useita kuukausia. Harmaantumisnopeuteen vaikuttavat puulaji (hyviä ovat esimerkiksi kuusi ja mänty), puun tuoreus, sekä onko puu altistunut auringolle. Mikäli puu on juuri sahalta tullutta tavaraa, kuten meillä, puun harmaantuminen ottaa aikansa, varmaankin lähemmäs kuutta kuukautta. Kun rakensimme tontilla pyörineistä ylimääräisistä puista telineet käsittelyä varten, ne harmaantuivat yhdessä yössä.

Pari viikkoa sitten pihaan tuli 6,5 kilometriä lautaa käsiteltäväksi, siitä se vihtrilliralli sitten lähti käyntiin.

Ensiksi Testaillaan

Monessa ohjeessa kehoitettiin testaamaan käsittelyä etukäteen, jotta löytää oikean sekoitussuhteen ja sävyn. Pussin kyljessä sanotaan suhteeksi 2 kg rautasulfaattia 10 litraan vettä, mutta useat käytännönohjeet neuvovat 250 g tai 500 g per 10 litraa.

Pöytä oli aluksi vihertävä kuin painekyllästetty puu, mutta löysi patinoituneen harmaan sävynsä reilussa kuukaudessa.

Pöytä oli aluksi vihertävä kuin painekyllästetty puu, mutta löysi patinoituneen harmaan sävynsä reilussa kuukaudessa.

Käsittelimme keväällä puutelineen ja ulkopöydän testiksi, jotta voisimme seurata sävyn kehittymistä. Sävyn lisäksi halusimme testata eri käsittelytapoja. Yksi ohje neuvoi laittamaan sekaan vesiliukoista petsiä, jotta käsittelyaineen näkisi paremmin (vihtrillilitku on ruosteen ruskeaa, mutta puun pinnalla se on läpinäkyvää, kuin vettä), toinen vinkki kehotti laittamaan sekaan astianpesuainetta pintajännityksen rikkomiseksi, joku oli sutinut vihtrillin siveltimellä ja toinen ruiskulla. Kaikkea kokeiltiin.

Paras resepti lopulta oli:

  • 500 g rautasulfaattia
  • 10 l vettä
  • tippa astianpesuainetta

Tuolla määrällä rautasulfaattia ei puun pinnalle tullut ruostetahroja, sekä sävy oli luonnollinen kelomaisen harmaa (tätä haettiin). 1 kg / 10 l versiossa puusta tuli paahteisen tumma, kuten 2015 asuntomessujen Savukvartsin vihtrillikäsittely. 2 kg / 10 l suhteella osa vihtrillistä jää liukenematta, joten voinee olettaa, että sen tujumpaa soppaa ei saa aikaiseksi.

Petsi ei meidän testissä toiminut ollenkaa, se ei liuennut. Olisiko reagoinut jotenkin rautasulfaatin kanssa? Pienen harjottelun jälkeen oppi kyllä hahmottamaan mihin vihtrilliä oli jo osunut.

Pieniä eriä oli ihan ok sutia siveltimellä, mutta ensimmäisen ruiskukokeen jälkeen ei ollut paluuta. On se vaan niin paljon helpompi! Astianpesuaine on ruiskuttaessa todella hyvä vinkki. Jos puu on lämmintä, vihtrilli leviää kyllä hyvin, mutta koleammalla ilmalla ruiskutettu vihtrilliseos jää helmeilemään puun pinnalle. Astianpesuaine rikkoo pintajännityksen ja seos imeytyy puuhun paremmin.

Huomasimme, että testatessa on hyvä tehdä ainakin yhden litran koeannos. Pienemmissä määrissä vihtrilli ei meinannut sekoittua toistettavan tasaisesti. Erien välillä oli eroa, vaikka oli sama suhde. Kuumaan veteen sekoittaessa vihtrilliseos muuttuu ruskeaksi. Nopeuttaaksemme rautavihtrillin liukenemista lämmitimme noin 1 l tarvittavasta vedessä vedenkeittimessä, kaadoimme sen astiaan, jossa sekoitimme sen rautavihtrillin kanssa. Lopuksi sekoitimme liuenneen rautasulfaatin lopulliseen määrään vettä.

Työvälineet

IMG_4534

Rautavihtrillikäsittelyssä käytetyt välineet. Kantamista helpottamaan suihkupulloon tuunattiin taipuisasta sähköjohdosta ja narusta hantiiki.

Rautavihtrillin levittämiseen valitsimme paineruiskun. Aiempien kokeilujen aikana huomasimme, että pensselöimällä tehtävä tulisi viemään ikuisuuden. Käsittelimme paineruiskulla lautojen molemmat puolet niin, että takapuoli käsiteltiin “kevyemmin” ja etupuoli käsiteltiin tarkemmin niin, että aineen suihkuttamisen jälkeen laudat käytiin suurpiirteisesti läpi vielä siveltimen avulla, joka oli kiinnitetty harjanvarteen työergonomiaa parantamaan. Sivelyllä pyrimme varmistamaan, että vihtrilli varmasti tarttuisi ja että sitä tulisi tasainen kerros.

Käytetyt työvälineet:

  • suojapuku (esim. kertakäyttöinen maalauspuku, Motonet ja Bauhaus tarjoavat edullisia ratkaisuja)
  • painesuihkupullo (7 litran, mahtuu 5 litraa seosta)
  • suti + harjan varsi (mekaaniseen sutimiseen)
  • hengityssuojain
  • lasit (ainankin tuulisina päivinä)
  • hanskat kantamiseen
  • suojahanskat käsittelyn aikana
  • vedenkeitin
  • astia jossa rautavihtrillin voi sekoittaa (meillä käytössä vanha kanisteri)
  • muutama ämpäri ja kauha veden kanssa lotraamiseen
  • rautavihtrillit valmiiksi mitattuina pusseihin (vihtrilliä saa 4 kg säkeissä mm. Domus Classicalta)
Rautasulfaattia saa 4 kg säkeissä. Mittasimme valmiiksi työta nopeuttaaksemme 250 g pusseja 5 litran seosta varten.

Rautasulfaattia saa 4 kg säkeissä. Mittasimme valmiiksi 250 g pusseja 5 litran seosta varten työtä nopeuttaaksemme.

7 litran suihkupullo oli hyvän kokoinen, siihen mahtuu 5 litraa vihtrilliseosta, ei paina liikaa ja riitti meillä juuri ja juuri yhden varvin käsittelyyn.

Rautasulfaatti on ärsyttävä aine, joten suojaus on tarpeen. Vihtrilliä suihkuttaessa matalalla oleviin lautoihin, sumu ja roiskeet osuivat pääasiassa jalkoihin polven alapuolelle. Suojalaseja ei käytetty kuin alussa. Meillä lasit olivat sellaista mallia, jotka huurtu nopeasti ja olivat muutenkin turhan tuskaiset kuumina päivänä. Yhden tuulisen päivän jälkeen silmiä kyllä kutitti, kun vihtrilli sumu lenteli mihin sattuu. Eli jos suihkii vihtrillin suoraan seinälle, niin suojalasit on ehdottomat. Hengityssuojain oli aina käytössä, muuten suuhun jäi päivän päätteeksi raudan maku.

Vihtrilliä sekoitellessa roisku sitä aina välillä käsille, aine ei vaikuta nopeasti, huuhtelu riitti. Jos vihtrilliä jää iholle pidemmäksi aikaa iho kellertyy, mutta ”ruoste” lähtee muutamassa suihkussa pois (tuli tätäkin testattua, suihkuttajalla oli kengässä reikä).

Käsittely

Screen Shot 2015-08-11 at 19.56.44

Ensin laudat suihkutettiin vihtrillillä ja lopuksi sipaisu pensselillä.

Laudat voi käsitellä vihtrillillä joko etukäteen tai suoraan seinällä. Kaikki kokemukset jotka löysimme kertoivat seinän suoran käsittelyn. Moni tosi maanitteli suojaamisen hankaluutta. Päätimme käsitellä laudat etukäteen, ennen seinälle laittamista. Joku aprikoi, että se jättäisi vähemmän valumia. Aika tulee näyttämään, oliko tämä tapa helpompi kuin valmiin seinän käsittely. Ja jos ei muuta, niin ompahan yksi dokumentoitu tapaus tästäkin käsittelytavasta.

Teimme käsittelyä varten 10 m pitkät matalat pukit, joiden väliin mahtui yhdellä kertaa 40-60 lautaa, laudan leveydestä riippuen. Laudat kannettiin sahan taapeleista pukeille, suihkutettiin kummaltakin puolelta vihtrillillä, annettiin kuivua hetki auringossa ja tuulessa, ja lautojen kuivuttua ne kannettiin uuteen taapeliin. Illalla viimeinen varvi jätettiin usein yöksi kuivamaan, koska ilta kosteuden jälkeen lautojen kuivamista ei enää jaksanut odottaa.

Yhden varvin vihtrillikäsittelyssä meni noin 5-10 minuuttia plus 15-20 minuttia lautojen kantamista. Valtaosa ajasta ja energiasta kului lautojen kantamisesta paikasta toiseen. Kaiken kaikkiaan 6,5 km lautaa saatiin käsiteltyä kahdessa viikossa ilta- ja viikonloppupuhteina. Muutamina päivinä meillä oli kantoapulaisia, mikä oli aivan loistava juttu!

Alussa meni muutama varvi, että oppi suihkuttamaan oikean määrän seosta. Suihkuttamisen jälkeen kestää 10-15 sekuntia, että lauta alkaa näyttää märältä. Paras tapa olikin suihkuttaa ensimmäinen kerros ihan vaan luottamalla, että jotain sinne osui ja lopuksi suihkia vielä kierroksen joka korjaa paikat joihin ensimmäisellä kerralla ei osunut. Käsitellyllä pinnalla ei tarvitse lainehtia seosta, riittää kun pinta kostuu.

Käsittelyn aikana me suojattiin tuulen alapuolelle jääneet rakennusmateriaalit. Lopulta homma ei ollutkaan kovin sotkuinen, kolmen metrin päässä ollut peittelemättä jätetty sokkeli ei värjäytynyt.

Laudat seinälle

Laudat harmaantuvat seuraavien kuukausien aikana. Tummemmat laudat olivat käsittelyn aikana 2 päivää auringon paisteessa, vaaleammat laitettiin heti perussun alle säilytykseen.

Laudat harmaantuvat seuraavien kuukausien aikana. Tummemmat laudat olivat käsittelyn aikana 2 päivää auringon paisteessa, vaaleammat laitettiin heti perussun alle säilytykseen.

Käsiteltyjä lautoja ollaan juuri asentamassa seinälle. Rautasulfaatilla käsitellyistä laudoista irtoaa ”ruostetta” vielä muutaman sateen ajan. Huuhtoutunut aine saattaa värjätä sokkelia, ikkunoita, tai muita osia joihin laudoista valuva vesi kulkeutuu. Eli ikkunat, sokkelit ja kaikki ruostuva kannattaa suojata. Jätettäneen testiksi joku pätkä suojaamatta, että päästään testaamaan, onko esikäsitelty vihtrilli helpompi tapa.

Miksi rautavihtrilli?

Aluksi rautavihtrillikäsittely viehätti meitä ihan esteettisesti. Halusimme, että talo maastoutuisi hyvin tontille. Patinoituva, harmaa puun pinta sopii todella hyvin talon takana olevan kallion kanssa.

Rautavihtrilli on myös huokea valinta, koko ulkoverhouksen vihtrillille tuli hintaa huimat 40 €. Jos kaikki varusteetkin lasketaan mukaan, niin jäädään silti alle 150 euron.

Rautasulfaattikäsittelyllä on tarkoitus nopeuttaa puun omaa harmaantumista. Hyvin kuivuva puuverhous ei välttämättä tarvitse mitään ylimääräistä pintaansa. Patinoituvaa seinää ei välttämättä tarvitse käsitellä enään koskaan. Tämä on kestävä valinta, jos mikä!

Raksaviikko 20 debriefing

Monosten naiset valmiina hommiin!

Monosten naiset valmiina hommiin!

Monosilla on ollut tämän viikon kuhinaa. Tontilla on käynyt peräti viisi erillistä vierailijaa kuluneen viikon aikana! Kuinka mukavaa. Nämä käynnit lämmittävät kyllä mieltä, ne jaksaa tsempata tulevia viikkoja ja kuukausia kummasti, kun saa kertoa mitä tähän asti ollaan tehty ja päätetty. Näkee itsekkin, että tosiaan kuopasta ollaan noustu ja aika pian on jo valmista. Alkuviikosta tontille pyrähti yllättäen Enoni ja äitini. Tiistaina raksaajia kävi auttelemassa Mikon sisko Riikka. Perjantaina siskoni tuli piipahtamaan katsomassa nurkat ja ehdittiin me mustikkaankin. Viikonloppuna saimme muutaman apukäden kantohommiin, kun Mikon kollega Marko kävi tyttärensä kanssa kantamassa muutaman varvin lautoja. Sunnuntaina saimme myös yllättäen Mikon isän apukädeksi lautoja kantamaan!

Saunallakin voi tunnustella jo seinien paikkoja.

Saunallakin voi tunnustella jo seinien paikkoja.

Tällä viikolla pystytyksen saralta ollaan edetty hitain askelin, koska suurin osa pystyttäjän työmiehistä vetelee vielä virveleitä kesälomilla, mutta pian pitäisi alkaa tapahtumaan. Saimme me kuitenkin saunalle väliseinät, olohuoneen istumaikkunan eristykset sekä teknisen tilan esivalmistelutyöt hyvään pisteesteen. Ainiin ja Kaskipuun ulko-ovet saapuivat!

Istumaikkunalla voi pian ihan oikeasti istua!

Istumaikkunalla voi pian ihan oikeasti istua!

Teknisessä tilassa on ilmansulkupaperit paikoillaan. Ensiviikolla paikalle asentuvat ensimmäiset seinäpinnat!

Teknisessä tilassa on ilmansulkupaperit paikoillaan. Ensiviikolla paikalle asentuvat ensimmäiset seinäpinnat!

Meillä sen sijaan suussa maistuu rauta. Koko viikko on mennyt ulkoverhouslautojen käsittelyssä ja nyt sunnuntaihin mennessä olemme käsitelleet 53 % laudoista, kappaleittain kun lasketaan. Pinta-alaltaan sen sijaan luku on paljon positiivisempi. Jäljellä on vain 25 % alkavalle viikolle. Muutama pino jäljellä ja se olisi sitten siinä, for ever. Rautavihtrilliä, kun ei tarvitse uudelleen enää talon kylkeen laittaa. Säästettiin muuten juuri sievoinen summa ulkomaaleissa nyt ja talon lopun iäksi. Rautavihtrilliä, kun taitaa meidän projektiin mennä vain 3 pussia ja hinta on huimat 9 €/pss.

Lautoja riittää..

Lautoja riittää..

Viikon päästä alkaa raksa”loma”. Eli aloittelemme huomenna viimeistä arkityöviikkoa ja sitten loppuu tietokoneella naputtelu vähäksi aikaa.

Välillä voi tunnelmoida tulevan kodin fiilistä. Tässä ideaa apukeittiön seinämateriaalista. Se tullaan vielä käsittelemään valkoöljyllä ja suovalla.

Välillä voi tunnelmoida tulevan kodin fiilistä. Tässä ideaa apukeittiön seinämateriaalista. Se tullaan vielä käsittelemään valkoöljyllä ja suovalla.