Raksaviikko 33 debriefing

 

12096020_1479207609051996_210359238007708355_n

Lasikuistin lasit syynissä. Aluksi tila vähän pieneni ja nyt se alkaa tuntua jo isolta. Hieno tila siitä tulee, kelpaa kasvatella kasveja keväisin.

Viikon kohokohtana meillä oli lasiverannan ikkunoiden asennus. Näiden lasien paikalle laittoa oltiin odoteltu kauan, vaikka toki ei niin polttavasti, kuin itse rakennusten ikkunoita. Oli jännä, miten tila johon oli tottunut katoksena, muuttuikin yhtäkkiä suljetuksi tilaksi. Katos ei ollutkaan enään avara, vaan siitä tuli koppi. Toisaalta se on kuitenkin koppi joka aukeaa kahteen suuntaan lattiasta kattoon olevin ikkunoin. Viimeinenkin soppi talosta on nyt muodostunut ja voimme todella tunnustella, kummoiselta se koti nyt tuntuu.

12189638_1479155175723906_3785267462831772355_n

Aina jännittää kuin isoja ikkunoita liikutellaan. Sinne ne kaikki paikalleen saatiin.

Timpureiden viimeiset sisäpuoliset työt taidettiin tehdä tällä viikolla pois, kun autotallin loputkin seinät saatiin villotettua ja levytettyä. Työt olivat jääneet aiemmin kesken sen vuoksi, että lasikuistin ikkulasit olivat olleet tuon seinän edessä odottamassa asennuksia. Niitähän ei kaksi miestä noin vaan siirtele. Kun lasikuistin ikkunat saatiin aiemmin viikolla asennettua, saatiin nyt tämäkin homma siis koitokseen. Ulkopuolisia verhoustöitä edistettiin saunan vilpolan katon verhoilulla.

12190062_1479207625718661_150932580074308477_n (1)

Vilpolan kattolaudat paikallaan. Ei pääse enää linnut napsimaan yläpohjasta pesiinä pehmusteita.

12193447_1479895385649885_751286386417809030_n

Sokkelin reunaa jouduttiin vähän viistämään, että ikkunapellit saatiin oikeeseen kulmaan. Mitään ei meinannut pölyltä ja lasien kosteutumiselta nähdä, mutta ei osunut ikkunan karmiin kuin kerran.

Lasikuistin ikkunoiden asennuksen jälkeen huomasimme, että ikkunoiden tippapellit eivät tule mahtumaan kunnolla ikkunoiden eteen. Näimpä jouduimme hankkimaan työmaalle (jälleen kerran) uuden työkalun. Nyt vuorossa oli rälläkkä. Betonipölyä pöllysi, kun Mikko pisti rälläköiden. Muutaman erheen kautta, seuraavasta viistelystä tuli jo aika kaunis tuotos. Seuraavaksi pitäisi varmana tarttua ikkunanpesuvälineisiin.

Päätalon puolella aloittelimme seinien esityöstön savirappausta varten. Vaikka seinät ei välttämättä sitä vaatineetkaan, päätimme kuitenkin varuiksi tilkitä ruuvien ja levyjen saumat tasoitteella. Onneksi tämä homma oli rutkasti mukavampaa ja nopeampaa, kun katon levytysten pakkelointi. Lisää savirappaulsesta, kun pääsemme projektissa siihen pisteeseen.

Autotallilla saatiin lukkopesät asennettua ja samalla asensimme autotallinoviin myös pitkäsalvan helpottamaan pariovien avaamista (Kaskipuun ovissa ovi lukitaan ylä ja ala salvalla). Pitkäsalpa mahdollistaa sen, että parioven saa lukittua yhtä vipua kääntämällä. Sisällä järjesteltiin tavaroita kodinkone lähetystä varten.

11921617_1479895448983212_957707170084957750_n

Siinä ne nyt möllöttää. Vielä menee tovi ennen kuin päästään asentamaan.

Viikon päätteeksi meille saapui kodinkoneet. Kodinkoneet oltiin tilattu jo reilu vuosi sitten Expertiltä Habitare messuilta. Ja nyt ne sitten saapui. Hieman liian aikaisin, mutta saatiin niille onneksi tilaa järjestettyä sisätiloista, että mahtuivat lämpimään suojaan.

IMG_5299

Ei kummalliselta kololta näytä, mutta tätä tilaa on työstetty pitkään. Tilan läpi kulkevat lattialämmitysputket menevät lautalattioihin, joiden koolaus piti saada tehtyä ennen putkien vetoa ja vessan valua.

Sähkö ja putkityötkin etenivät taas nykäyksen. Vesi toimii taas! Nyt vettä tulee sisätiloissa. Ei tosin missään lavuaarissa, eikä sen käyttökään mitenkään helppoa ole. Mutta vettä tulee. Samalla saatiin tekniseen tilaan lamppu. Siis semmoinen kattovalaisin, joka toimii kytkimestä! Kuinka luksusta. Putkari taasen kävi asentelemassa alapohjan vesiputkien kytkennät sekä viimeistelemässä pikkuvessan valua varten valmiiksi. Nyt pääsisimme sitten vihdoin viimeisestä raudoitusverkosta ja lattian eristestyroxeista eroon!

6 kommenttia artikkeliin ”Raksaviikko 33 debriefing

  1. Satu / Koti Rinteessä sanoo:

    Löysin blogiisi vasta hiljattain ja jäin heti koukkuun! Kivan erilaisia ratkaisuja teillä! Mielenkiinnolla kuulisin lisää tuosta savirappauksesta ja teidän vaneripintoja odottelen innolla. Mulla myös haaveissa vaneriseinä. Saa nähdä toteutuuko se 🙂

    • Sannaliina sanoo:

      Kiva kun löysit 🙂 Ja mukavaa, jos uudet ratkaisut kiinnostaa. Ollaan kirjoiteltu aina noista erikoisemmista asioista hieman tarkemmin, että muutkin rakentajat mahdollisesti uskaltaisi tarttua tuumasta toimeen 🙂 Vaneriseinien käsittely alkoi viime perjantaina. Katsotaan, jos päästäisiin täällä blogin puolella kurottua tätä taltiointiväliä hieman, niin saadaan niistäkin kuvia. Ja kirjoitellaanhan me toki siitäkin vaiheesta sitten hieman tarkemmin.

  2. Heli sanoo:

    Hei

    Mahtavaa – saat maakellarin lisäksi vielä lasikuistinkin! Nuo olivat omissa haaveissanikin, mutta rakennusoikeus ja tontti eivät oikein riittäneet. Vaneripostauksenne oli mukava. Itsekin vaneriseiniä ihastelin, mutta sitten päädyimme massiivisempaan puuhun. Teillä varmasti tuo savirappaus ja puukuitulevy tasaavat kosteutta mukavasti. Voimia loppumetreille!
    tv Heli

    • memononen sanoo:

      Kiitos, tsemmpiä aina vähän tarvitaan 🙂

      Teidän HLL paneeliseiniä on ihasteltu kerta jos toinenkin blogin kautta. Jossakin viaheessa pohdittiin myös paneelia tai joka ohutta CLT-levyä, mutta palattiin sitten vaneriin.

      Meillä on myös toiveissa että Fermacell + savi tasaisi kosteutta. Savea tulee tosin vain ohut 3mm kerros. Tuntuvasti ilmanlaatuun vaikuttava kerrospaksuus olisi 15mm luokkaa.

  3. Suvi / Ripaus unelmapulveria sanoo:

    Mahtista kuinka pitkällä teillä jo ollaan! Kovasti tsemppaan teitä, vaikka ihan joka postaukseen en ehdikään nyt kommentoimaan. : ) Oon muuten jättänyt vanerikirjoituksen ihan tahallaan rauhalliseen hetkeen, että voin paneutua siihen oikein kunnolla. Meillekin on nimittäin suunnitteilla vaneriratkaisuja. Mahtavaa, että jaksatte paneutua niin syvällisesti näihin ratkaisuihin, niin me muutkin hyödytään niistä. 🙂

    • memononen sanoo:

      Kiitos! On aina mukava kuulla, että jollekkin on hyötyö kirjoittelusta. Niin monesta hommasta on tullut jälkeenpäin sellanen fiilis, että ”no, näinhän se olis pitänyt tehdä”, että tekee jakaa se muidenkin kanssa. Timpureillejan nuo vaneri hommatkin on varmaan itsestäänselvyyksiä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s