Hengittävään taloon kuuluu myös hengittävät maalit sisäpintoihin. Olisihan se tyhmää nähdä vaivaa tehdä taloon hyvin kosteuden kanssa toimiva rakenne ja sitten sulkea se muovilla (lateksi) sisäpinnasta. Meillä maalia tarvitsi pääasiassa kattoon. Valtaosa meidän seinistä tulee savirappauksella, osa seinistä on vaneria ja muutamissa paikoissa kaakelia.
Teimme viime keväänä nopean kartoituksen hengittävistä maaleista. Teimme samaan aikaan pohjatöitä lattiavalulle, joten hirveän kattavaan tutkimukseen ei ollut aikaa. Ensimmäisellä hakukierrokselle vastaan tuli seuraavat vaihtoehdot:
Blogien perusteella eniten kokemuksia löytyy Uulasta, eli se olisi varmaankin varma valinta. Asia jäi muissa kiireissä hetkeksi hautumaan, kunnes Biofarbenilta tuli aiemman tiedustelun perusteella mailia, että heillä tulisi lähiaikoina maalit alennukseen.
Savimaali tuntui loistavalta valinnalta savirappauksen kaveriksi. Seuraavaksi katsoimme Youtubesta Biofarbenin videoita kartoitaaksemme millaista maalilla olisi maalata. Näytti ihan tavalliselta touhulta, eli ei muuta kuin tarjous käyttöön! Hetken päästä lähipostissa odottikin kasa maalitonkkia.
Maalaaminen savimaalilla
Savimaalilla maalaaminen on suunnilleen sellaista kuin mainoksessa luvattiin. Purkin avatessa vastaan tulee saven mineraalinen tuoksu ja mieto erikeepperin haju. Hajujen puolesta maali oli siis tosi miellyttävä maalata.
Savimaali käyttäytyy maalatessa ja kuivuessaan hieman eri tavalla kuin perus lateksi. Siinä meni hetki opetellessa, että homman jujusta pääsi käsiksi. Maalia levittäessä se on ensin vaaleaa ja hetken kuluttua muuttuu hieman tummemmaksi, se ikään kuin vettyy.
Kipsilevylle maalatessa valkoinen väri muuttui melkein samaksi harmaaksi kuin kipsilevyn paperi. Ensimmäisen kerroksen kuivumisen jälkeen siellä täällä saattoi olla kohtia johon maalia ei ollut osunut. Muutaman kerran jälkeen oppi systemaattisemman työtavan, jolla sai varmistettua, että joka paikkaan meni varmasti maalia.

Kun savimaali on vielä märkää tasoitetut saumat ja päälle maalaus näkyy tummempina. Kuvassa on juuri maalattu toinen kerros. Maalin kuivuttua pinta muuttuu peittävä valkoiseksi.
Seuraavien kerroksien maalaamisen kanssa hetki maalin telaamisen jälkeen koko maalattu pina “kostuu” ja tummuu hieman. Pakkeloidut kohdat imee kosteutta hieman enemmän ja ne näkyy toisen kerran maalatessa läpi tummempina. Maalin kuivuttua eroa ei kuitenkaan huomaa.
Maali kuivuu todella nopeasti, joskin kohdat jotka imee kosteutta enemmän (esim pakalukset) näkyvät kauemmin tummina. Isoa kattoa maalatessa se aiheutti sen, että märkää saumaa ei voinut pitää kuin toiseen suuntaa. Saumojen limitykset, joissa maalia tuli tupla kerros, näkyivät toisen maalaus kerran jälkeen vaaleampina. Tämän takia katto maalattiin kolmeen kertaan. Pienemmissä huonessa samaa ongelmaa ei ollut, mutta maalattiin kaikki kuitenkin samalla tavalla.
Ohjeissa maalia neuvotaan laittamaan ohuelti. Me laitettiin maalia suunnilleen yhtä reilusti kuin lateksia maalatessa. Eli niin paljon kui vain tela imee ilman, että maalia valuu, telataan ja tasoitetaan hyvin. Liian paksu kerros alkaa halkeilla. Tuli testattua muutamassa nurkassa ja roiskuneissa maalitahroissa.
Telat ja siveltimet on helppo pestä vedellä. Kuivuneenkin pensselin sai pelastettua vielä vähän liottamalla.
Lopullinen maalattu pinta on todella miellyttävä. Tuntuu paperiselta ja tuoksuu raikkaalta. Melkein harmittaa, että maalia tuli vain kattoon!