Talon arkkitehtuurista (ulkopuolelta)

skissi_kollaasi

Hirveästi ideoita, mutta ei niistä kokonaista taloa meinannut tulla millään.

Kun vuosi sitten tapasimme ensimmäistä kertaa arkkitehtiamme Aki Hiltusta ja arkkitehtiystäväämme Samppa Lappalaista oli talounelmamme vihdoin käymässä toteen. Päässä pyöri yhtä jos toista ajatusta. Tavallaan tuntui jopa todella selvältä minkälainen pohja talossa olisi ja miltä siellä tuntuisi.

Ennen tapaamista olimme kuitenkin piirtäneet pohjaa useampaan kertaan itse mittakaavassa, ja jotenkin ne palaset eivät vain loksahtaneet. Tiedättekö sen tunteen, kun näkee jotain unta ja kaikki tuntuu kovin loogiselta ja selvältä, mutta kun rupeat selittämään unta kaverillesi, hommassa ei olekkaan enää mitään järkeä tai realismia. No siltä tuntui tämän pohjapiirroksen kanssa.

Kuten jo asemakaava postauksessa kirjoitimme, pyrkimyksemme on saada talot orgaanisesti osaksi tonttia ja sen muotoja. Haimme talon arkkitehtuurilta mökkimäistä tunnelmaa, olematta kuitenkaan perinteinen hirsimökki. Pinterestin ja eri arkkitehtuuri-blogien selailujen jälkeen hakemallamme fiilikselle löytyi myös nimi, Scandinavian retreat. Talojen ulkonäköön ja arkkitehtuurin vaikuttavia päätettyjä asioita ennen arkkitehtien tapaamista olivat ulkoverhouksen rautavihtrillikäsittely sekä viherkatto (maksaruoho) kaikissa rakennuksissa.

Talojen muoto ja koko

Sauna/ateljeen julkisivukuvat.

Sauna/ateljeen julkisivukuvat.

Kun ensimmäisen kerran mentiin arkkitehdin pakeille, meillä oli yhtä jos toista kummallista ideaa. Parhaimpia niistä (ainankin omasta mielestäni) oli salainen yksiö, jonne käynti olisi ollut todella huomaamaton. Muutoin pyörittelimme paljon talon käytettävyyttä ja pyrimme rikkomaan perus normeja makuuhuone, olohuone, kodinhoitohuone ja niin edelleen. Mietimme, miten ihminen (tässä tapauksessa me) toimimme, minkälaisia toimintapaikkoja tarvitsemme, minkälaisista tiloista nautimme.

Asuinrakennuksen julkisivukuvat.

Asuinrakennuksen julkisivukuvat.

No mutta menemättä kuitenkaan vielä talon pohjaan nämä valinnat vaikuttivat talojen muotoon jo itsessään paljon. Olimme kuitenkin ymmärtäneet että rakentamisen ja rahan säästymisen kannalta, olisi järkevää (niin tylsää kuin se onkin) tehdä taloista mahdollisimman neliskulmaisia. Näin ollen lähtökohta talojen muodoille oli neliö/suorakaide, jottei ulkoseinäpinta-ala kasvaisi merkittävästi. Mikään taloista ei ole täysin suorakaide, osasta puuttuu kulmasta palanen, mutta pääasiallisesti ne noudattavat suorakaiteen muotoa.

Autotallin julkisivukuvat.

Autotallin julkisivukuvat.

Mökkimäisyyteen kuuluu mielestämme paljon myös se, ettei tilat ole liian avaria. Myös siivoamisen kannalta parempi mitä vähemmin niitä neliöitä on. Palapelin pelaamisen jälkeen lopputulema oli se, että kerrosalat ulkoseinien ulkopintojen mukaan ovat: autotalli/verstas: 56 m², asuinrakennus 166 m² ja sauna/atelje 57 m². Ihan riittävästi siivottavaa siinäkin!

Ikkunoista
Jotkut sisätilojen jännät ja hauskat ideat jouduttiin unohtamaan ja tuli tilalle uusia. Arkkitehdeiltä tuli meidän ideoiden perusteella ehdotus leveästä istumaikkunasta. Istumaikkunan ulkonevuus kuitenkin vaikutti talon arkkitehtuuriin merkittävästi, joten päätimme toistaa talon fasadeissa vastaavaa rakennetta myös muidenkin ikkunoiden kohdalla. Vaikka itse ikkunalasi niissä asettuukin seinärakenteen mukaisesti.

Julkisivussa on lattiasta kattoo ulottuvia korkeita ikkunoita, oleskeluikkuna ja sen kanssa yhtenevät keittiön "tötterö" ikkunat.

Julkisivussa on lattiasta kattoo ulottuvia korkeita ikkunoita, oleskeluikkuna ja sen kanssa yhtenevät keittiön ”tötterö” ikkunat.

Talojen väritys ja laudoitus
Talojen taakse jää iso kymmenen metriä korkea kallio ja muutoin tontti on hakattua kuusimetsää. Kunttaa ja vesakkoa on ympäriinsä, kyseessä ei siis ole saksilla viimeistelty nurmikkopiha. Rauhtavihtrillikäsittelyllä pyrimme harmaannuttamaan (vähän niinkuin kelopuut) talot niin, että se häviäisi osaksi taustalla olevaa kalliota ja viherkatolla maadoitamme sen taas osaksi kunttaa ja vanhaa metsän pohjaa. Talot asettuvat tasanteelle kalliota mukaillen niin, että kukin talo on toisesta aina metrin alempana. Autotalli matalimpana ja sauna korkeimmalla kohdalla, jonon perällä.

Ulkoverhouksen suhteen meitä miellytti perinteinen rintamamiestalojen lomalaudoitus, mutta koimme sen kuitenkin jotenkin hieman ristiriitaiseksi meidän talomme henkeen nähden. Lomalaudoitus pysyy ideana, mutta laudoitus tulee ns. randomina vähän miten sun sattuu. Katsotaan onnistuuko suunnitelmat todellisuudessa niin hyvin kun paperilla 🙂

Jotain tämän kaltaista.

Jotain tämän kaltaista.

Ikkunoiden ja ovien tippapellit ja pellitykset tulevat olemaan tumman harmaat. Umpiovet maalataan kuultoharmaalla, lukuunottamatta asuinrakennuksen pääsisäänkäyntiä, johon yritämme saada Bauhaussin sinisen sävyn. Erikoisen värisen oven inspiraatiota haettiin taas kerran Pinterestistä. Esimerkiksi seuraavat kuvat miellyttivät suuresti:

 

Asuinrakennuksen pääsisäänkäynti.

Asuinrakennuksen pääsisäänkäynti.

Räystäättömyys

Arkkitehdilta saimme idean sekä rohkeuden lähteä tekemään taloa ilman räystäitä. Kuuluihan se aika voimakkaasti tuohon scandinavian retreat fiilikseen mitä haettiin. Muisteltiin Mikon kanssa muutamia neuvoja mitä vanhemmilta saatiin: “muistakaa sitten tehdä mahdollisimman pitkät räystäät, ettei talo homehdu”. Ja mitä tekee Monoset? Aivan päinvastoin.

  

Perustelimme räystäättömyyttä ja sen onnistumista sillä, että talon ulkoverholaudoitus pääsisi tuulettumaan/kuivumaan hyvin sekä rautavihtrillikäsittely estää ulkoverhoilulaudan homehtumista. Koimme myös, että katettuja terasseja säilytystä varten olisi riittävästi. Ja sitäpaitsi onhan tällä tavoin tehty taloja ennenkin mm. saaristossa ja ne voivat vallan hyvin.

Räystäätön ratkaisu ohjasi suunnitelmaa siihen suuntaan, että sadevesikourut piilotettaisiin ulkoverhouksen sisään. Kätevä emäntä kuitenkin vaati, että rännien syöksytorvet ja roskaritilät tulisi jäädä terassin tasolle, koska kukaan hullu  ei niitä siivilöitä lähtisi terassin alta siivoilemaan. Nyt jos lehtiä tai neulasia kertyy syöksytorvesta ritilään, voi ne napata ohikulkiessa ja pistää taas maailmalle kiertoon.

Katon muoto
Talon katon muotoon vaikutti osaksi viherkatto (vaatii tietynlaisen kallistuskulman) ja aurinkokeräimet. Katto kuului myös meidän alkuperäisiin “tehdään jotain hullua” tyyppisiin suunnitelmiin. Piirtelimme erilaisia, eritasoisia kattoja, kunnes jossain vaiheessa taas kuulimme, että monimutkasempi katto on paljon kalliimpi ja vuotaa ihan varmasti. No se sitten niistä. Katoista tuli loppuviimein epäkeskoja harjakattoja niin, että suurempi lape on fasadin puolella. Näin esimerkiksi aurinkokeräimet mahtuvat hyvin katolle.

Ensimmäinen prototyyppaus talosta ja katon muodosta tammikuulta 2014.

Ensimmäinen prototyyppaus talosta ja katon muodosta tammikuulta 2014.

Terasseista

Päätaloa ja sauna/ateljeeta tulee kiertämään julkisivun puolelta terassit. Terassit toimivat ennemminkin kulkuväylinä, kuin oleskelualueina. Tämän takia terassit ovatkin pääasiallisesti kapeita polkuja, jopa laiturimaisia siltoja. Kiven ja kallionlohkareen osuessa kohdalle heikompi väistyy, eli terassilauta mukailee tässä kohtaa maan muotoja.

Kesäkeittiö tulee sijaitsemaan asuinrakennuksen pohjoispäädyssä, minne ilta-auringon pitäisi osua mainiosti. Se jää myös hieman tuulen suojaan pieneen sopukkaan asuinrakennuksen ja ateljeen väliin.

Autotallilla terassia tulee olemaan näillä näkymin vain katetulla alueella verstaan oven edessä. Autotallin ja asuinrakennuksen välinen kenttä on vielä osaksi pimennon peitossa mitä siihen tulee. Jokatapauksessa, asuinrakennukselta laskee leveät terassiaskelmat autotallin tasoon. Kaikenkaikkiaan terassia tontille tulee reilu 100 m2.

Pihan muista suunnitelmista kirjoittelemmekin tarkemmin erillisessä postauksessa, kun pääsemme niin pitkälle suunnitelmissa.

Alla olevasta kuvasta inspiroituneena halusimme taloomme terasseista polkumaisia reittejä talolta toiselle.

Talojen sijoittuminen tontilla (asemakaava)

Totesimme tuossa tovi sitten, ettemme ole tainneet avata tätä projektiamme visuaalisesti muuten kuin yhden skissin avulla. Aloitamme nyt eräänlaisen blogipostausten sarjan, joka käsittelee rakennusprojektimme talojen sijoittelua, arkkitehtuuria, pohjaratkaisuja, rakenneratkaisuja, pintamateriaaleja sekä pihaa.

Aloitamme sarjan pohtimalla aivan projektin alkuvaihetta sitä, kuinka talot loppuviimein päätyivät asemakaavaan oikeille paikoilleen.

Screen Shot 2015-04-05 at 20.03.30

Talojen sijoittuminen tontilla. Kuvassa nuolet osoittavat siirtymää julkisesta puolijulkisen kautta yksityiseen tilaan. Värilliset alueet kuvastavat rakennusten ja muiden rajojen muodostamia pihapiirejä.

Alusta asti oli selvää, että haluaisimme kolme erillistä rakennusta, jotta voimme muodostaa tontillemme eräänlaisen pihapiirin, kuten ennen vanhaan maalaistaloissa on ollut. Suunnitelmissa oli: 1) autotalli, jonka yhteyteen verstas, 2) asuinrakennus, 3) puusauna, jonka yhteydessä olisi ateje vieraiden majoittamista varten ja joka voisi olla työhuone kun tekee töitä kotoa.

Kävimme yhdessä arkkitehtien kanssa fiilistelemässä tontilla talon paikkaa. Kuten aiemmin kirjoitimme tontin maanmuodoista, oli päivän selvää, että päätalo asettuisi tasaiselle kohdalle rinteen puoleen väliin. Toiveemme arkkitehdeille oli, että haluaisimme talojen sijoittuvan luonnollisesti maan muotojen mukaan, melkein piiloon. Tätä tukisi myös talojen viherkatot ja rautavihtrillikäsitelty harmaantunut lautajulkisivu, josta kerromme lisää myöhemmin.

Atelje ja autotalli löysivät paikkansa arkkitehtien massoittellessa taloja tontille. Ne sijoiteltiin maastonmuotoja  ja korkeuskäyriä mukaillen. Tämä jonomuodostelma järjestyi niin, että saapuessa tontille, ensimmäinen talo on autotalli, toinen päätalo ja kolmanneksi jää atelje/sauna. Kun puutarha viherhuoneineen sijoitettiin vielä puskuriksi talon eteen, muuttuu tila tieltä tullessa julkisesta, puolijulkiseksi ja lopulta yksityiseksi.

Kulku asuinrakennukseen käy kasvimaan tai autotallin vierestä kapeahkon kujan kautta, luoden siirtymän julkisesta puolijulkiseen tilaan. Mitä lähemmäksi saunaa mennään, sen kapeammaksi kulkureitit muodostuvat. Talosta saunaan mennään “laituria” pitkin ja viimeinen pätkä ateljen kuistilta saunan vilpolaan kuljetaan kiveltä toiselle astuen.

2014_04_22_22_25_24

Valitsemamme tontti ei mahdollistanut talojen sijoittamista piiriin. Mutta nyt kun talot alkavat saavuttaa muotonsa tontilla, on mukava huomata, että talojen väliin rajaantuvat alueet muodostavat kuitenkin toivottua pihapiirin tuntua . Laajempi pihapiiri alkaa rakentua tien rajaamana kasvimaan ympärille. Eli ei ihan niin kuin mummolassa, mutta meidän versio mummolan pihasta!

Tonttia mä metsästän

"Näen itseni tässä juomassa kahvia aamulla..."

”Näen itseni tässä juomassa kahvia aamulla…”

Asuessamme Siuntiossa vuokralla, löysimme eräänä päivänä kävelyllä palan hakattua metsää. Se sijaitsi noin 2 km päässä asunnosta jossa asuimme. Tontin sijainti oli optimaalinen ja tontilta avutuva näkymä olit aivan mielettömän kaunis. Salaa toivoimme, että tontti tulisi myyntiin.

Joskus kannattaa toivoa, sillä toiveemme toteutui. Kävin tuohon aikaan (kesä 2012) aina silloin tällöin katsomassa mitä Siuntiolla on tarjota tonttirintamalla ja ehdottelin Mikolle toisinaan: ”olisiko jo nyt oikea hetki aloittaa?” Tontti tuli myyntiin juuri kun olimme saanneet tiedon muutosta ulkomaille. Tontin oli nyt odotettava.

Palattuamme takaisin Suomeen syksyllä 2013 päätimme, että nyt hetki on koittanut. Olemme nyt niin valmiita kuin vain voimme olla tulevaan rakennusurakkaan. Siuntion tontti oli edelleen myymättä! Päätimme kuitenkin ottaa selvää myös sen hetkisestä muusta tarjonnasta. Olisihan se nyt aika sokeaa tontin ostelua, jos ei tiedä mitä muuta on tarjolla. Siispä tonttihaku päälle. Muutaman viikonlopun käytimme siihen, että kävimme katsomassa Siuntiosta, Inkoosta ja Lohjalta tontteja. Mikään ei tuntunut hyvältä. Joku oli liian kaukana päätiestä, jonkun vieressä oli sotkuiset naapurit. Yksi oli keskellä metsää, eikä valoa pilkottanut mistään. Se ensimmäinen Siuntion tontti alkoi taas kiinnostamaan.

Mietimme myös, olisiko kuitenkin helpompaa ostaa jo rakennettu talo ja tehdä vain ”pientä” pintaremppaa. Remontoinnin päälle ymmärsimme ja luotimme kykyihimme. Rakentaminen taasen… hieman hirvitti suoraan sanottuna. Kaasujalka kävi: Kirkkonummi, Kirkkonummi, Siuntio, Lohja. Ei, ei ja ei. Mikään ei tuntunut hyvältä, ei tontti eikä tilaratkaisut. Palataampa alkuun.

Ennen tontin ostoa halusimme vielä ammattilaisen mielipiteen. Me näimme tontissa huiman mahdollisuuden, mutta halusimme tarkistaa onko ajatuksissamme mitää järkeä. Kävimme kolkuttamassa arkkitehti ystävämme ovea. Nappasimme hänet matkaan ja kiikutimme katsomaan kahta tonttia, toinen oli se alunperäinen Siuntion tontti ja toinen tarkastettavista kohteista löytyi Inkoosta. Oli mielenkiintoista kuulla arkkitehdin ajatukset kahdesta erilaisesta tontista ja minkälaisiin asioihin ammattilainen kiinnittää huomiota. Arvaatteko kumpaan hän rakastui. Siihen ensimmäiseen tietenkin!

Tästä opimme taas, että pieni panostus tässä kohtaa antoi varmuutta päätöksenteolle sekä opimme myös paljon tuolla matkalla miten eri dokumentteja tulee tulkita.