Toissaviikosta uupui niin kovin, että vieläkin vähän väsyttää. Viikko oli semmosta painamista raksalla, että vähempikin olis riittänyt. Ollaan jouduttu hieman juoksemaan kilpaa lattiavalun kanssa ja jännitys on hiipinyt jo taka-alalle joskos me niin vaan ehditään saada kaikki valmiiksi ennen h-hetkeä. Meillä oli alunperäinen suunnitelma tehdä lattian valu viikolla 22, mutta siirsimme sitä suosiolla muutamalla viikolla eteenpäin. Mikko kun joutui lähtemään viikoksi työmatkalle ja työt valitettavasti oli vielä kovin kesken.
Pysytyspuolen työt etenivät tällä viikolla autotallin puolella. Hitaasti, mutta varmasti. Helatorstai verotti toki osansa sekä pieni nilkan nyrjähdys aivan viime metreillä viikkoa. Kuulimme myös loppuviikosta ikäviä uutisia, että sähkömiehemmekin oli tippunut tikkailta (toisella työmaalla) ja olisi saikulla seuraavan viikon. Pahus. Onneksi sen ei pitäisi kuitenkaan olla este ainankaan toistaiseksi. Ja onneksi, onneksi menimme siirtämään sitä valupäivää.
Me urakoimmekin sitten tontilla oikein kunnolla. Allekirjoittanut sai flunssan, mutta ei se juurikaan menoa hidastanut. Pakko oli hoitaa tehtävät, nyt ei muu auttanut. Maanantaina työn alla oli saunan teräsverkkojen asennus. Saimme avuksi Mikon isän ja veljen, joka tekee työkseen mm. lattiaverkotuksia. Ennen sitä saunalle piti kuitenkin kiinnittää vielä ilmansulkupaperi sekä irroituskaistale. Ennen sukulaisten saapumista aloittelimme päätalolla saman homman tekemistä, että pääsisimmen ennen pitkään tekemään lattiaeristeitä sinne.
Verkot saatiin saunalle muutamassa tunnissa, jonka jälkeen jäimme tahkomaan asuinrakennukselle vielä ensimmäistä kerrosta styroksia. Homma luisti aika mukavasti vaikka tuolle päivälle tulikin aivan kohtuuton määrä työtunteja takataskuun. Seuraavana päivänä väsytti, eikä paljoa tontille kiinnostanut mennä tekemään yhtään mitään 😀
Muutaman lepopäivän jälkeen ryhdistäydyttiin ja jatkettiin asuinrakennuksen eristystöitä. Harmiksi vettä oli tullut tupaan. Päädyimme purkamaan osan styrokseista, jotka juuri vasta maanantaina olimme asentaneet paikalle. Kuivattelimme lattiaa ja lappasimme ylimääräiset vedet pois. Eteläpuolen ikkunoihin asensimme suojamuovit, ettei vettä tulisi enää jatkossa sisään. Päivän päätteeksi asuinrakennuksen toinenkin styroksi kerros oli ladottu. Ainoastaan takan ja varaajan alle jäävät alueet olivat vielä keskeneräisiä. Materiaalia nimitäin hieman uupui.
Lauantaina lähdimme vielä kerran koettelemaan onneamme. Päivä alkoi kahden tunnin K-Rauta keikalle. Kävimme hakemassa loputkin harjateräkset ja muuta tarpeistoa. Jostain syystä sinne K-Rautaan vaan saa aina uppoamaan 1-2 h vaikka se onkin tuossa 10 minuutin päässä. Lauantaina työn alla olikin sitten autotallin lattiaeriste. Simppeliksi projektiksi kuviteltu homma olikin kaikkea muuta. Maanvarainen pohja oli jäänyt hieman vajaaksi. Saunalla kaikki kun oli ollut niin moitteettomasti, niin nyt työtä tuli todella paljon sen tähden, että soraa täytyi kärrätä talon ulkopuolelta sisälle. Onneksi soraa oli jäänyt jokunen kasa vielä talon lähistölle, niin sen kärrääminen ylipäätänsä onnistui. Tuntui se silti hieman turhalta työltä, kun ajatteli kaiken olevan valmiina. Käsipelillä soran kärrääminen ja tasoittaminenkaan ei ole sitä kevyintä hommaa. Mutta nyt ei ollut mitään muutakaan vaihtoahtoa tarjolla.
Pääsimme miltei valmiiksi autotallin eristysten kanssa, kunnes tarkastimme vielä kerran lattian koron. Lattian korko oli kyllä oikein, mutta sokkeli oli jostain syystä vino. Mikäköhän tässä nyt oikein mättää? Mittasimme lattian koron kattotuoleista ja pienen tuumailun jälkeen huomasimme, että osa kattotuolien alareunoista oli eri tasossa palo-osastoinnin takia. Tässä kohtaa töitä oltiin taas tehty 11 tuntia ja alkoi himppasen ärsyttämään. Mikolla olisi myös lentokentälle lähtö muutaman tunnin päästä, joten oli parasta nyt purra vain hammasta ja korjata tämä homma sen jälkeen, kun Mikko palailee takaisin suomeen.
Vaikka vähän ärrin murrittaa, niin kokemattomalla on se hieno tilanne, että oppimista tulee matkan varrella hurja määrä!