Raksaviikko 47 debriefing

Raksaviikko 47 (1.2.-7.2.) jatkui kaapistojen kimpussa. Sahailtiin ja käsiteltiin levyjä ja päästiin asentamaan runkojalin.

Ennen kaappien kiinnitystä laiteltiin listoja keittiön ja pantryn kattoon. Listat oli puoliksi tarkoituksella ja puoliksi aikaisempien virheiden piilottelua.

IMG_5642

Siellä se kolmiolista katon rajassa pönöttää. Jotain ihan hyvän ja kompromissin puolivälistä.

Laattojen yläreuna piti saada piiloon ja vanereita laitettaessa seinän ja katon väliin jäi epämääräinen rako. Nyt jos tällä kokemuksella laitettaisiin vanerit, niin oltaisiin laitettu katto ensin ja jätetty pieni rako seinän ja katon väliin, niin olisi tullut siistimpi. Olkoon tuo vino lista katossa vaikka jonkinlainen Terunobu Fujimori Coal House referenssi kuten myöhemmin laitettavat vinot lattialistatkin.

Alkuviikosta tuli sen verran lunta, että ei tohdittu lähteä peräkärryn kanssa vanerinhakureissuun. Parempia kelejä odotellessa tuli askarreltua pantryn oviaukkoon leveämmät karmit.

IMG_5639

Ikinä ei ole tarpeeksi puristimia.

IMG_5646

Oven listat liimauksessa.

IMG_5664

Loppuviikosta saatiin ovikin paikalleen. Ja eikös se tuo oikeanpuoleinen oven karmi ollut pikkasen vinossa. Ei muuten kannata laittaa kuin nuo kaksi pienempää listaa ennen ovilehteä.

Ovenkarmien liimailujen välissä kerkisi vähän sorvailla taas kaappeihin reikiä. Vessojen pesualtaat tulee kahden 60 leveän kaapin keskelle joten joutui vähän sorvailemaan, että kaikki mahtuu mukaan.

IMG_5640

Pienen tonkimisen jälkeen löytyi kuin löytyikin matala vesilukko. Ylin kaappi mahtuu juuri ja juuri tuohon väliin.

Keskiviikkona kelit vähän hellitti ja päästiin sahailemaan levyjä. Ei muuta kun levyt peräkärryyn Bauhausista ja Nikkariverstaalle.

IMG_5650

Oiskohan siinä kaikki palaset? Hienon hieno numerojärjestelmä auttoi.

Tarkkuussirkkeli oli aika pelottava kapistus aluksi, mutta kyllä se siitä. Kaikki sormet tallella. Auttoivat alkuun verstaalla ja sain leikkausapua isojen ja painavien levyjen kanssa. Muuten Nikkariverstas toimii tee-se-itse meiningillä.

Ensimmäiseksi käsittelyyn otetiin kaappien runkojen päädyiksi tulevat palat. Niihin piti vielä sahata urat kaapin takalevylle ja tehdä muutamia reikiä. Reikien tekeminen oli yllättävän helppoa. Runkoja kasatessa huomasin, että tärkeempää oli saada reikä oikeaan kohtaan, kuin porattua tosi suoraan.

IMG_5654

Uran sahaamista takalevyä varten. Saatiin autotalli ja verstaskin vihdoin käyttöön.

IMG_5658

Ja ei muuta kuin vihreää pintaan! Petsi kerroksia tuli kaksi, ja sitten neljä kerrosta Osmon Topoilia.

Sitten alkoi levyjen käsittelyurakka. 40 levyn ja 4 tason käsittelyyn 4-6 kertaa saa kulumaan yllättävän kauan aikaa.

Loppu viikosta päästiin vihdoin asentamaan kaappeja. Keittiössä sai olla tarkkana jokaisen millimetrin kanssa, mutta onneksi muissa tiloissa ei ollut samaa säätöä. Kyllä sitä silti osattiin kiroilla.

Keittiössä lisää vaivaa tuotti liukuoviseinä. Oikeanlaisten proppujen ja ruuvien löytäminen meinasi olla mahdotonta. Lopulta löyty vanha pussinpohjallinen Alligatoreita ja jo alko homma hoitumaan. Ai niin, ja kesti yllätävän monta perkelettä ja rikkinäistä sormenpäätä, ennen kuin tajusi laittaa ne Ikean prikat oikein päin.

IMG_5662

Kylppärin kaapit paikoillaan.

IMG_5663

Pikkuvessan kaapit kohdillaan.

Loppuviikosta tuli takan laatat. Saapi nähdä milloin pääsee asentamaan.

IMG_5659

Lisää vihreetä!

Raksaviikko 37 debriefing

Niin vilahti taas viikko vauhdilla. Tässä kohtaa elellään marraskuun viimeistä viikkoa 23.-29.11. Neljätoista kuukautta sitten kaivuri kauhaisi ensimmäisen kuopsauksen. Tuntuu hurjalta, että kuitenkin niin ”vähän aikaa sitten” vasta alotettiin ja nyt meillä ollaan pikkuhiljaa siirrytty pintatöiden pariin. Alku viikosta askarreltiin vielä ateljeen puulattia valmiiksi, joka viikonlopulta jäi muutamaa neliöta vaille vajaaksi. Samalla tehtiin pieniä vesieristystöitä alta pois.

12246641_1485393668433390_3152882222384971383_n

Valmista tuli!

Keskiviikkona mittailtiin talon tiiveyttä. Saatiimpahan taas yksi pakollinen byrokratiahömpötys tehtyä. Vaikka onhan se toki kiinnostavaa nähdä, kuinka tiiviiksi se talo on rakennettu. Meillä energiatodistukseen oli määriltelty vuotoluku 2, joka on kuulemma yleinen arvioluku. Totuus paljasti kuitenkin toista. Vaikka muutamia potentiaalisia vuotokohtia vielä oli (esim. ovet olisi voinut säätää vielä tiiviimmäksi, ja osa läpivienneistä oli vain teipattu uretaanin sijaan), lukema oli peräti 0,9. Eli todella hyvä. Ei kuitenkaan passiivitalon tasoa, mutta sitä ei tavoiteltukaan. Ilmatiiveysmittauksen kävi meillä tekemässä Tuulitutkan Valtteri. Mittaus oli hyvin nopea noin 10 minuutin mittainen operaatio, mutta tilkitsemiseen ja laitteiden pystyttämiseen meni tovi. Yhteensä noin tunnin verran.

12295301_1485543841751706_444529100230104906_n

Mittaus käynnissä.

Kaivolle rakennettiin kevyempi kaivonkansi vesivanerista sekä routamatosta. Meiltä Inkoon solumuovitehtaalle ei ollut kun 10 minuutin matka, niin saatiin eristysmateriaalit huokeaan hintaan. Tuuletukseen ostettiin vielä kapeaa 50 mm putkea ja päähän tulppa. Lopuksi putken päähän porattiin vielä muutamia reikiä tuuletuksen vuoksi. Toivottavasti riittää. Tälle kotitekoisellekin kannelle tuli hintaa kuitenkin noin 100 €, johtuen paksun vesivanerin kustannuksista. Onneksi sitä jäi vielä reippaasti yli, eli jatkoa ajatellen hieman ylimääräistä materiaalia on vielä varastossa uusiin projekteihin. Nyt voi kaivo jäädä talviteloille.

Loppuviikosta saatiin IKEAsta keittiöviikkojen aikaan ostettu keittiökalustetoimistus. Olisihan tuota toimitusta voinut hieman vielä pidentää, ku ei tuohon keittiöön nyt ihan vielä kalusteita asennella. Mutta ompahan sitten paikalla, kun sen hetki tulee. Vielä pitäisi palauttaa laatikoiden etulevyt takaisin, kun päädyimme siihen tulokseen, että teemme runkoihin oman näköisemme etulevyt.

IMG_5399

Keittiönkaapit tuli!

Loppuviikosta saatiin taas lisävoimia. Päätimme käydä urheasti vaneriseinien käsittelyyn. Aihetta ollaan siirretty kokoajan eteenpäin ja eteenpäin, koska ensimmäiset kokeilutoli aikamoista kiroilua ja hermojen kiristelyä.

Päivä alkoi ensin seinien hionnalla. Sen jälkeen pinnat harjattiin tai imuroitiin ja lopuksi oli vuorossa käsittely. Vanerit käsiteltiin mestarin valkoöljyllä ja uutena tekniikkana päätettiin kokeilla telalla levittämistä. Yllätykseksi tekniikka taisikin nyt olla se oikea. Koska hommat edistyi mukavaa vauhtia eteenpäin. Öljyn annettiin tovi imeytyä puuhun ja lopuksi ylimääräinen öljy pyyhittiin kangasrätillä pois. Päivän jälkeen talossa oli aikamoiset höyryt!

2015-11-30 21.29.25.jpg

Lämmitysjärjestelmän asennustyöt jatkuivat ja saimme vihdoin lattialämmityksen toimimaan kaikissa taloissa. Nyt ei tarvitse enää raksalämmittimiä huudattaa 🙂 Takalle kytkettiin samalla myös raitisilmaputki. Sitten kun vielä saataisiin vesitakan säädöt kuntoon ja aurinkokeräimet paikalleen, niin päästäisiin lämmittämään sähkön sijaan uusiutuvilla energiamuodoilla. Nyt kuitenkin hip hip hurraa sille, että talossa on lämmintä!

Screenshot 2015-12-30 09.23.41

Laattalattian ja puun yhtymäkohta.

 

Ensi viikolla saatetaan aloitella jo laatoitustöitä eteisessä ja keittiössä. Tämä tarkoitti sitä, että laatan ja puulattian sauma tulisi nyt viimeistellä kuntoon. Asennusvaiheessa puulattian reuna jätettiin tarkoituksella suurpiirteiseksi, koska reuna oli tarkoitus sahata sirkkelillä tasaiseksi. No, se on nyt tehty. Samalla teimme vielä pientä tasoitusvalua puun ja laatan väliin jääneeseen kynnykseen. Makkarin pikkuvessalla saimme myös tehtyä väliseinärungon, mihin wc:n runko jää piiloon. Aika paljon siis kaikenlaista, vaikka näitä tunteja viikossa ei niin paljoa nykyään olekaan.

2015-11-28 19.35.12.jpg

Pikkuvessan väliseinärunko.

Raksaviikko 35 debriefing

Lopun alku häämöttää. Timpureiden viimeinen viikko alkoi ja meitä yhtäaikaisesti jännittää, miten he ikinä ehtivät tehdä kaikki sovitut asiat siinä ajassa ja miten me tullaan ikinä saamaan talo valmiiksi kahdestaan. Mutta niin vaan kävi, että kaikki sovitut asiat tehtiin ja viikon päätteeksi timpurit lähtivät. Onneksi he tulevat vielä piipahtamaan jonkun viikon päästä laittamaan viimeiset pellit paikalleen ja tekemään viimeistelyjä. Silti, tässä se nyt olisi. Jäisimme raksalle ypöyksin viemään projektia eteenpäin. Toisaalta vaikka tämä jännittääkin, niin se enteilee myös sitä, että talo alkaa olla jo hyvällä mallilla. “Pian” päästään muuttamaan!

12278792_1484219805217443_4066334459052699415_n

Viimeistelyt työn alla. Autotallilla on laiteltu smyygejä ja yläpohjaan pääsee nyt tarkastamaan luukun kautta. Jos olisi ollut fiksu, niin kohdan olisi merkannut jo ennen ulkovuorilautojen laittoa, mutta onnistui se vanhoja valokuviakin katsellessa (onneksi!).

Timpureiden työnalla oli autokatoksen katon laudoitus sekä viimeisten ikkunoiden ja ovien tippapeltien ja peitepeltien (kahden ikkunan väliin) asennuksia. Lasikuistilla saatiin ilmansulkupaperi, puhallusvilla ja kattolaudat paikalleen. Lasikuistin ja varaston väliin tuli seinä sekä ovi, samaa ulkoverhouskuviota mukaillen. Myös kaikkien talojen yläpohjan tarkistusluukut on nyt olemassa. Kaikki tämä yhdessä viikossa!

 

Sähkäri ja putkarikin kävi viemässä omia työvaiheita eteenpäin. Nyt jatkettiin siis lämmitysjärjestelmän parissa. Takan kytkennät alkaisi pikkuhiljaa olemaan paikallaan ja teknisessä tilassakin on aikamoiset viritykset!

12219517_1482565228716234_5521757907297916290_n

Takan kytkennät valmiit.

12246799_1482565238716233_315830091098206692_n

Teknisen tilan putkiviidakko.

Me jatkettiin puulattioiden asennusta tällä viikolla. Viime viikonloppuna Mikko teki yhden huoneen itsekseen. Nyt apukäsinä oli toisen polven Mononen. Yhden päivän aikana saatiin aikaan toinen pikku makkari, master bedroom ja vaatehuone. Ihanaa, kun kaikki koolaukset ja semmoinen visuaalinen sotku katoaa yhtenäisen kauniin puupinnan alle.

12274280_1484219988550758_7123396146395679395_n

Tuleva master bedroom. Nyt jo kovalevyjen piilossa, että minimoidaan turhat kolhut ja värivirheet.

Puulattian lisäksi askarreltiin yhtä sun toista. Valmisteltiin ison tilan puulattioiden tekoa (kynnykset). Edellisellä viikolla valettu makkarin pikku vessa sai vielä pintaan tasotteen, jotta vesieristeen levitys olisi helpompaa. Eristettiin myös pikku vessassa seinän sisään jäävä kotelo. Takan kevytharkkoihin levitettiin samaista tasotetta, koska vesieristys pitäisi nostaa vielä hiukan vesitakan alla. Ulko-oven maalaus aloitettiin ja nyt vaan jännätään, että onko väri varmasti oikea!

Maalipensseli oli käytössä myös talon ulkopuolella, kun kävimme talot läpi rautavihtrillin kanssa korjaten kaikki laudat jotka oli saanut huonosti vihtrillikäsittelyä aiemmin tai ei lainkaan (muutama käsittelemätön lauta oli päässyt vaivihkaa seinälle). Jokaiseen viikkoon sisältyy aina myös siivoilua tontilla. Ja nyt varsinkin, kun talvi lähestyy kovaa vauhtia, pihalla pitää kokoajan siirrellä asioita suojaan ja poltettavien kasaan.

12240109_1484220005217423_8739285009064085479_n

Pikkuvessan tasoitusvalun kimpussa.

12246728_1484219981884092_630186676776818467_n

Takan harkkojen tasoittelua helpottamaan vesieristystä.

12240072_1484219821884108_6505565815207839345_n

Ison tilan esivalmistelutöitä. Kynnykset työnalla ja ensimmäinen lauta.

12191541_1482318198740937_4090918955574671661_n

Käytiin vihdoin myös sinisen pääoven kimppuun!

Tällä viikolla testattiin myös ensimmäistä kertaa vanerien käsittelyä. Vaimoa ei päästetty lähellekkään tonttia, kun ärräpäät lentelivät pitkin tonttia. Lensi muuten muutamat työkalutkin, koska homma oli hiukka ärsyttävää. Tämän kokemuksen siivittelemänä vanerien käsittelyprojekti tyssäsi pitkäksi aikaa. Onneksi uskallettiin ottaa härkää sarvista ja hoidettiin homma kotiin. Tästä myöhemmissä blogipostauksissa lisää.

12243256_1484220025217421_8582675557796723456_n

Ensimmäisen käsittelyn jälkeen.

Vaneri pintamateriaalina

IMG_5271

Talon sisustusta miettiessä yritimme rajata käytetyt materiaalit kohtuullisen kompaktiin palettiin. Ensimmäinen lukkoon lyöty asia oli lautalattia. Se tarkoitti, että meillä olisi suuria puupintoja ja olimme varautuneet siihen, että lopullisissa pinnoissa näkyy puun eläminen.

Materiaali inspiraatioita etsiessä monissa kiinnostavissa projekteissa oli käytetty pintana vaneria. Varsinkin sellaiset kohteet miellytti, joissa oli käytetty ronskia havuvaneria jossa näkyy niin puun syyt kuin oksatkin. Se tuntui sopivan hyvin lautalattia kanssa.

Meillä ei ollut käytännössä mitään kokemusta vanerista pintamateriaalina, kun lähdimme hommaan. Mitä nyt muutamia videoita kateltiin Youtubesta, että miten vaneria leikataan siististi.

Tässä kokemuksia matkan varrelta. Vanereita ei ole vielä viimeistelykäsitelty, mutta oppi jos toinen on tarttunut matkaan.

Suunnittelu

Lähdimme suunnittelemaan etsien impiraatiokuvia vaneripinnoista. Yksi yhteinen piirre inspiraatiokuvissa oli se, että vanerista ei oltu tehty ”littanaa” seinää, vaan ne oli moniulotteisia. Ikään kuin vanerista tehty osa talosta olis kokonaisesta puusta veistetty. Toinen yhteinen piirre oli, että vanerista tehtyä tilaa pääsi katsomaan kauempaa osana isompaa kokonaisuutta.

Nämä tuli koettua myös käytännössä. Tekninen tila, jonka teimme testinä, on vuorattu kauttaaltaan vanerilla. Tenkinen tila on kooltaan 7 neliötä ja sinne käydään suoraan ulkotilasta. Koska tilaa ei tutkailla kauempaa (vaan ennemminkin ollaan tilassa sisällä) se tuntuu kopilta vaikka onkin korkea tila. Taasen vastaavan kokoinen tila ateljeessa, joka aukeaa suurempaan tilaa, tuntuu kodikkaalta. Keittiössä ensimmäiset suorat seinä tuntuivat irrallisilta, mutta kun saimme koko kokonaisuuden kattoineen valmiiksi, homma loksahti kohdalleen.

Eli vaneri kaipaa voluumia ja tilaa. Helppo nyrkkisääntö voluumiin on, että yhtenäisessä pinnassa on kolme erisuuntaista tasoa, ikäänkuin katsoisi kuutiota kulmasta.

Levyjen jako

Screenshot 2015-11-21 19.36.03

Yksi hyvä käytännön vinkki, joka saatiin sisustusarkkitehdilta oli, että vanereiden jako kannattaa miettiä tarkkaan. Sisustusarkkitehdin vinkkiä ei vain heti alussa oikein ymmärtänyt käytännössä, joten pienen järkeilyn jälkeen lähdimme soitelleen sotaan, ja opeteltiin kantapään kautta.

Inspiraatiokuvien levyjakoa katsellessa tuli kolme huomiota:

  1. levyt oli asennettu niin, että ne oli leikattu pääasiassa suorakaiteen muotoisiksi
  2. levyjen välissä oli rakoja
  3. levyt oli asennettu lomittain, niin että maksimissaan 3 levyä kohtasi samassa saumassa (vrt. tiililadonta)

Tajusimme vasta oman projektin lopuksi, että näihin kaikkiin pätee itseasiassa yksi ja sama sääntö, pääsemme siihen kohta.

Vanerin asentamisen hankalin asia on se, että pienen pieni, puolenkin millin, rako näkyy tummana viivana kokonaisuudessa. Vaikka talo olisi rakennettu hyvin, joka paikassa on pientä heittoa. Halvan vanerin tehtaalla leikattu sauma voi olla puoli milliä vino, hyvinkin laitettu runkotolppa voi olla 2-3 mm vinossa ja samoissa toleransseissa liikutaan kun levyjä mittaa käsin ja sahataan käsisirkkelillä.

Kaikilla ylläolevilla seikoilla pyritään peittämään pieniä epätarkkuuksia. Suorakaiteen muotoiset levyt on vaan paljon helpompia sahata. Muutaman millin rako levyjen välissä peittää hyvin 0,5 – 1 mm heiton levyjen tai rungon heitossa. Ja kolme levyä on paljon helpompi kohdistaa tarkasti kuin 4, jotka kohtaisivat samassa kohdassa. Aluksi luulin, että raot on levyjen elämistä varten, mutta vaikka meillä suhteellinen kosteus on vaihdellut välillä 25-75 % ei vanerien raot ole näkyvästi elänyt.

Hyvä nyrkkisääntö vaneriseinää tehdessä ja suunnitellessa on, että kukin asennettava levy saa osua tarkasti vain kahteen vierekkäiseen saumaan. Muut reunat rajaantuu joko rakoon tai jää piiloon. Reunan voi piilottaa listalla tai viereisen seinän päälle tulevalla materiaalilla.

Asentaminen

Levyjen leikkaaminen käy kätevimmin upotuspyörösahalla. Halvat on huonoja ja hyvät maksaa yli 500€. Muutamiin seiniin saatiin upotussirkkeli lainaksi timpurilta. Pikkasen pihinä päädyttiin loput levyt leikkaamaan perus käsisirkkelillä. Leikkausohjuri kikkailtiin puristimien ja linjalaudan kanssa. Pienen harjoittelun jälkeen päästiin ihan samaan tarkkuuteen, kuin upostuspyörösahalla. Hidasta hommaa se kyllä oli.

Vanerit voi asentaa joko viimeistelynaulaimella tai ruuveilla. Me asennettiin seinävanerit naulaimella ja kattovanerit ruuvein. Naulaimella asentaminen sujuu nopeammin, mutta kierojen vanereiden asentaminen oli tuskaa. Ruuvikiinnityksessä vaneri painuu koolausta vasten ruuvia kiristettäessä, mutta naulaimella ammuttu naula jää vain vanerin pintaan. Tällöin levyn joutuu lyömään vasaran ja kapulan avulla pohjaan asti, jonka jälkeen naulat pitää vielä naputella pohjaan.

Naulaimella räiskiessä tulee myös helpommin ammuttua vähän sinne tänne. Ruuvien ruuvaaminen on naulaimeen verrattuna hitaampaa. Ruuveista jää myös näkyvämpi jälki, jonka vuoksi suunnitelmallisuus on tärkeämpää naulaimeen verrattuna. Mikäli siis haluat huomaamattoman kiinnityksen, valitse naulain. Me valitsimme kattoon ruuvit sen takia, että epäilimme naulojen pitävyyttä katossa.

Asennettavan seinän koolaukset ja tolpat kannattaa tehdä ehdottomasti niin, että vanerin jokaisen reunan saa kiinni. Meillä oli muutamien seinien kanssa sellainen into, että tuet jäi laittamatta ja näin jälkikäteen harmittaa, kun joidenkin levyn reunat irvistää millin-pari. Käytimme asennuksessa 12 mm vaneria, joka tuntui hieman löysältä 60 cm koolauksessa. Jos tekisimme tämän uudestaan, tekisimme asennettavan seinän koolauksen esimerkiksi 40 cm jaolla.

Yleisin saatava 12 mm havuvaneri on tarkoitettu piiloon jääviin rakenteisiin (II/III laatu) ja se näkyi levyistä. Oli oksan reikää, halkeaamaa ja ties mitä lommoa. Osa levyista oli myös aika kieroja. Jos on mahdollista, niin kannattaa käydä paikan päällä valitsemassa levyt tai ostaa priimaa.

Havuvanerista on olemassa I/III laatukin joka on oksatonta mäntyä. Ei tullut otettua selvää mistä sitä saisi, koska haluttiin oksia mukaan. Jos haluaa vielä fiinimmän seinän, niin muut vaihtoehdot ovat koivuvaneri tai sekavaneri (havuvaneri jossa on koivuviilupinta). Koivuvaneri oli meidän makuun liian siisti ja kliininen. Oli sillä hinnallakin toki osuutta asiaan.

Esimerkkejä ja inspiraatiokuvia

Tässä muutamia kuvia, jotka ovat olleet meillä inspiraationa.  Sekä kommentteja, joita nyt yhden vaneriprojektin tehneenä kuvista osaa bongata.

stringio.jpg

House Morran oli yksi inspiraation lähteistä. Vanerit näyttää talossa todella rennoilta, mutta kun alkaa tarkemmin katsomaan, niin ne on todella taidokkaasti tehty.

Veikkaisin, että tässä huoneessa takaseinä on tehty ensin, sitten katto ja lopuksi sivuseinät. Silloin valtaosa hankalista saumoista kulmissa on saatu peitettyä toisen levyn alle.

stringio2

The Shed on myös taidokkaasti tehty. Kuvassa huomion arvoista on yläreunaan jätetty rako. Oletan, että katto on tehty ensin ja sitten seinät. Yläreunan hankala sauma on jätetty reilusti näkyviin, jolloin pienet epätasaisuudet leikkaamisessa ja asentamisessa ei näy.

cobble_living3a

Cape Point House on toinen hyvä esimerkki rakojen käyttämisessä hankalissa saumoissa.

Kialatok-by-Septembre-Architecture_dezeen_784_1

Erilaiset struktuurit ja rakenteet vanerin päällä auttaa peittämään saumoja. Tässä  Kialatokin työhuoneesta. Meillä on tälläistä haaveissa eteiseen ja keittiön yhteyteen.

6.jpg

Ant-house oli meille vanerilaadun inspiraatio. Tekniikan suhteen ei voi kuin nostaa hattua sille, joka nuo vanerit on tuonne jiiriin sahannut!

Raksaviikko 26 debriefing

Viime viikolla alkaneet levytykset puskivat meidätkin siirtymään seuraavaan suureen urakkaan, joka oltiin eriytetty timpureiden töistä. Kyseessä on siis vanerilevyjen asennus, jota pääsimmekin jo harjoittelemaan aikaisemmin teknisen tilan seinien kanssa. Nyt päästäisiin vihdoin näkyvien pintojen pariin!

Vanereita väännettiinkin öitä myöten, jotta pysyimme timpureiden tahdissa. Siinä missä me saimme muutaman levyn hinkattu paikoilleen, he olivat tehneet huoneen tai kokonaisen ison seinän.

IMG_4841

Saunan nukkumasopen vanerit. Katton tulee vielä myös vanerista. Isojen levyn laittaminen oli mukavaa keittiön palapelin jälkeen.

Vaneri pintoja laitellessa perfektionistin piti houkutella sisäinen wabi sabi esille. Kustannus- ja visuaalisistasyistä päädyimme valitsemaan havuvanerin yleisimmin sisätiloissa käytetyn koivuvanerin sijaan. Robusti vaneri tuntui hyvältä kaverilta saviseinän kanssa.

Havuvaneria ei yleensä laiteta näkyviin pintoihin ja osa levyistä menikin suoraan pinosta vilttiketjuun (eli asennetaan verstaan seinään). Seinällekkin päätyvissä levyissä on halkeamia ja rikkinäisiä oksan kohtia. ”Se on materiaalin ominaisuus”-mantralle mentiin eteenpäin.

Asentaminenkaan ei ole sieltä helmpoimmasta päästä. Levyjä leikellessä pienetkin virheet jää näkyviin. Ja sen kerran kun menee luottamaan ”tehtaan saumaan”, niin eikös se sekin ole puoli milliä mutkalla. Valtaosa levyista oli pikkasen kieroja, mutta kyllä ne sitten nyrkin ja vasaran kanssa sinne seinälle meni!

Vanerikuiskaaja työssään. Kieron vanerin asentamisessa maltti on valttia.

Vanerikuiskaaja työssään. Kieron vanerin asentamisessa maltti on valttia, ja moukaroinnin jälkeen vähän silitellä.

Vaneri on mielenkiintoinen ja haastava materiaali. Se voi yhtä aikaa näyttää kököltä tai veistokselliselta. Välillä ensimmäisiä levyjä laittaessa kävi mielessä, että olikohan tämä nyt hyvä idea. Mutta, kun nyt puolivalmiita seiniä katselee, niin pystyy jo näkemään, että hieno siitä tulee!

Pienempien huoneiden katot levytetiin ensiksi, tässä ollaan menossa jo hyvää vauhtia olohuoneen puolella.

Pienempien huoneiden katot levytetiin ensiksi, tässä ollaan menossa jo hyvää vauhtia olohuoneen puolella.

Muut levytykset etenivät tällä viikolla kattoihin ja päästiin harjoittelemaan myös kattojen paklausta. Ihan esimmäiseksi tietenkin katseltiin Youtubesta miten homma tehdään, kysytään kasa tyhmiä kysymyksiä timpurilta (joka tottuneen tapaan jaksaa vieläkin vastailla tyynen rauhallisesti), ja sitten eikun koittamaan. Juu ei.

Ensimmäinen paklattu katto. Tuli kokeiltua suunnilleen kaikki vihreet mitä pystyy tekemään.

Ensimmäinen paklattu katto. Tuli kokeiltua suunnilleen kaikki vihreet mitä pystyy tekemään.

Ensimmäisen tasoitetun ja hiotun huoneen jälkeen mieleen tulee, että olisiko sitten pitänyt laittaa paneeli, tai antaa homma jollekkin ulkopuoliselle. Pienen harjoittelun jälkeen homma lähteen lopulta luistamaan, mutta ei sitä hauskaksi voi sanoa.

IMG_4796

Aluksi löylyhuoneen kulmaan muurattiin kiukaalle nurkka.

Muutaman päivän päästä seinä ja villat olivat paikallaan. Tässä vaiheessa kuvien ottaminen vaikeutui, koska saunasta, pesutilasta ja pukuhuoneesta tulee aika pienet.

Muutaman päivän päästä seinä ja villat olivat paikallaan. Tässä vaiheessa kuvien ottaminen vaikeutui, koska saunasta, pesutilasta ja pukuhuoneesta tulee aika pienet.

FullSizeRender copy

Sauna siinä tilassa, mihin timpurit sen tekevät (levyvalmis urakka). Tästä eteenpäin ”sitten joskus”.

Yksi timpureista otti viikon hommakseen saunan. Kiukaan takainen harkkoseinä ja muutkin väliseinä nousivat hetkessä pystyyn. Vielä muutama viikko sitten pyöriteltiin viimesilauksia tietokoneen ruudulla ja nyt kaikki onkin jo pystyssä. Vaikka on ollut todella hyvä, että ollaan pystytty suunnittelemaan tiloja virtuaalisesti, niin mikään ei kyllä voita sitä, että pääsee kävelemään tilassa ja juttelemaan ääneen mitä mihinkin tulee. Muun muassa tilassa liikkuessa huomattiin, että koneella tuli laitettua saunan ovi aukeamaan väärään suuntaan.

IMG_4890

Kylppärin WC-runko ennen lopullista kotelointia. Meillä talon emäntä on erikoistunut vedeneristykseen ja tärkkaa jälkeä tekeekin.

Nyt on seinät käsitelty, lattiat saumattu ja silikoonattu. Kylmenneet ilmat aiheutti hidastus seinien käsittelyn kuivumiseen.

Nyt on seinät käsitelty, lattiat saumattu ja silikoonattu. Kylmenneet ilmat hidastivat seinien käsittelyn kuivumista.

Olohuoneen tila avartui kummasti, kun poistimme koko kesän suojana olleen pressun.

Olohuoneen tila avartui kummasti, kun poistimme koko kesän suojana olleen pressun.

IMG_4850

Melkein mutta ei sitten kuitenkaan. Vaikka miten hyvin (mukamas) tarkistettiin ikkunoiden koot ja muut, niin aina ne jaksaa yllättää. Oven ylle tuleva ikkuna oli liian iso, tai sitten vasikka liian pieni. Mene ja tiedä.

Viikkoon kuului myös kaikkea muuta pientä siellä täällä. Saunalla ja päätalossa tehtiin myös vähän vesieristeitä, että päästiin asentamaan seinän sisälle asennettavat WC-istuimien rungot. Tekninen tila saatiin vihdoin valmiiksi, ei muuta kuin odottamaan härveleiden asentamista.

IMG_4793

Kermit ja työkalut nousi katolle kätevästi hiabilla.

Timpureiden urakkaan kuului alushuovan asennus, mutta pintahuopa oli tarkoitus tilata muualta. Pintahuopana meille valikoitui juurihuopa viherkaton vuoksi. Juurihuopa estää, nimensä mukaisesti, kasvien juuria pureutumasta kattoon ja rakenteisiin. Samassa yhteydessä katon reunoille kiinnitettiin alumiiniset ”reikälevyt”, jotka päästävät ylimääräisen veden viherkatolta pois ja pitää viherkaton luisumisen katolta pois. Työn meillä kävi tekemässä Kerabit Pro. Maanantaina alkaneet työt saatiin päätökseen viikon päätteeksi.

IMG_4831

Päätalon ja autotallin juurihuopa-asennukset alkavat olla valmiit. Näkymä saunan katolta.

Reikälevy muodostaa katolle eräänlaisen kaukalon, päästäen ylimääräisen veden kuitenkin pois.

Reikälevy muodostaa katolle eräänlaisen kaukalon, päästäen ylimääräisen veden kuitenkin pois.

Alustavasti meillä oli ajatus saada myös viherkatto tehtyä syksyn aikana. Kun tällä viikolla alkoi hahmottua mitä kaikkea sitä ennen talven tuloa pitää saada valmiiksi, niin päätettiin suosiolla siirtää viherkatto projekti ensi keväälle.