Emmekö saakkaan lankkulattiaa?

Tuulipuun kuusilankkulattia. (Kuva Tuulipuu)

Tähän astisista suunnitteluhaasteista hankalimmaksi on osoittanut lankkulattian rakenne. Me ollaan ihasteltu Passiivipuutalon kuusilankkulattiaa siitä asti kun rakennusprojekti on ollut vireillä. Lankut ovat Tuulipuun sahaamia, ja niitä saa joko suoraan tekijältä tai Domus Classican  kautta.

Joulun alla aloimme käymään läpi talon pintamateriaalivalintoja. Rakennesuunnittelijamme piirroksista huomasimme, että lattiamateriaalille oli piirretty vain 20 mm varaus, joka tarkoittaisi perusparkettia, -laattaa tai -laminaattia. Heräsikin kysymys saammeko pitkään toivelistalla olleen 33 mm paksun lankkulattian, mahdollisin alusrakeiteineen, mahtumaan sille suunniteltuun tilaan.

Siitä alkoikin sitten selvitysrumba, kuinka lankkulattia saataisiin asennettua. Kaikien mielestä parhaiten asiaa olisi osannut neuvoa lattian asentaja tai lattiamateriaalin toimittaja. Ongelma tässä yhtälössä on tietenkin se, että kuusilankku tulee suoraan sahalta ja lattia on tarkoitus asentaa itse, eikä välissä ole toimittajaa joka osaisi olla asiantuntijana.

Lankkulattian ja lattialämmityksen yhteensovittaminen

Kysyimme kuitenkin neuvoa Tuulipuulta, sekä muutamalta asentajalta. Kysyimme näkemystä myös lattialämmitysasentajilta, arkkitehdiltämme, vastaavalta mestarilta sekä rakennesuunnitelijaltamme.  Tiedustelukierroksella tuli vastaan lähinnä ristiriitaisia toteamuksia. Lankku on tavallista paksumpi lattiamateriaali, ja moni taho suhtautui siihen aluksi varauksella ja varoitellen.

Kaiken kaikkiaan ongelman ydin pyörii suunnilleen näiden rajoitteiden ympärillä:

• lankku: puu toimii eristenä, joka hidastaa ja estää sen alla olevan lattialämmityksen lämmön siirtymistä huoneilmaan; puukerroksen tulisi olla mahdollisimman ohut.
• pintamateriaalivaraus: meidän rakennuspiirustuksii oli merkattu 20mm pintamateriaalivaraus, eli isoja koolauksia ei voida tehdä. Noin 50mm paksu lattia koolauksineen saadaan vielä mahtumaan.
• betoni: miten kiinnitämme koolauksen tai lankut betoniin? vaihtoehdot pyörivät liiman, ruuvien ja kelluvan rakenteen ympärillä, lisäksi pitä huomioida höyrynsulku.
• lattialämmitys: lattialämmitysputket olisi edullisin ja helpoin asentaa pintalaatan valuun, mutta se poissulkee tavat joissa lattiaan pitäisi porata reikiä. Kalliimpana vaihtoehtona on asentaa lämmitysputket lämmönsiirtolevyin pintalaatan päälle.
• puu elää: suosituin asennus lankkulattialle on kiinnittää se ponteista ruuvein. Se mahdollistaa yksittäisten lankkujen elämisen ja helpottaa korjaamista.
• lankku ja laatta: meillä tulossa samaan tilaan niin lankkua kuin laattaa. Lattioiden taso tulisi saada samaksi, koska materiaalien väliin tulee puskusauma.

Puu on kohtuullisen hyvä eriste ja tavallista paksumpi lattia on vaativampi lattialämmityksen kannalta. Lattialämmityksen kiertovesi joudutaan säätämään normaalia lämpimämmälle, jotta huoneeseen johtuu tarpeeksi lämpöä paksun lattian läpi. Tämä pitää ottaa huomioon lattialämmitysuunnittelussa. Paksu lattia aiheuttaa myös sen, että huoneen lämpö vaihtuu hitaammin, noin muutaman päivän viiveellä.

Lankkujen asennus betonin päälle tuotti myös pään vaivaa. Monen vastaus asennukseen oli, että ensin betonin päälle asennettaisiin koolaus ja lankut laitettaisiin siihen kiinni. Seuraaksi selvisi, että ilma toimii lisäeristeenä. Jos lattialämmitys on pintalaatan sisällä, niin sen päällä oleviin kerroksiin ei sais jäädä ilmataskuja. Jos lattia asennetaan koolauksen päälle, se käytännössä tarkoittaa, että lattialämmitys on myös nostettava koolauksen päälle lämmönsiirtoleivyin.

Jokainen asennustapa on meidän tapauksessa tavalla tai toisella kompromissi. Jokaisella oli kannattajansa ja aina löytyi joku joka oli ehdottomasti jotain tapaa vastaan. Yhteistä vastauksissa oli, että: ”kyllä noita on tehty ja kyllä siihen joku ratkaisu löytyy.”

Kolme vaihtoehtoista ratkaisua

Loppumetreille pääsi kolme asennustapaa:

1. vaneri (kelluva tai liimattu), lankkujen kiinnitys ruuveilla vaneriin
   • lattialämmityksen asentaminen helposti pintalaattaan
   • lankut pääsee elämään hyvin kun ovat kiinnitetty ruuvein
   • ongelmana paksu puurakenne (45-55 mm), voi olla jopa liian paksu
2. koolaus kiinnitettynä betoniin ruuvein, lämmönsiirtolevyt, lankkujen kiinnitys ruuveilla koolaukseen
   • monen tekijän suosittelema
   • etuna lämmönsiirto lähellä lakkuja, reagoi nopeasti
   • työläs tehdä, lisämateriaalit nostaa kustannuksia noin 40 % vrt. pelkät lankut
3. kelluva toisiinsa liimattut lankut
   • lattialämmityksen asentaminen helposti pintalaattaan
   • ohut rakenne
   • koko lattia elää yhtenä laattana (se on suuren suuri liimaapuu!), saattaa olla ongelmallinen

Kaksi ensimmäistä tuli vastaan Dinesen loistavasta asennusoppaasta (ohje löytyy Products > Douglas > Installation). Yhtenä karsiutuneena vaihtoehtona oli myös lankkujen liimaaminen suoraan betonin, mutta vastaava mestari tyrmäsi sen suoriltaan: puu ei pääse kunnolla elämään (vaikka kiinnitykseen olisikin käytetty elastista liimaa) ja lattiaa on aika mahdoton korjata paikallisesti esim. punaviinin kaatumisen takia.

Viimeisen asennustavan bongasimme Musta Ovi -blogista, ja se on tällä hetkellä myös meidän valinta. Tuollainen kelluva lattia on kuulemman työläs asentaa, mutta eipä nuo muutkaan ihan itsekseen tule.

Mutta kyllä, lattialämmitys ja lankkulattia voidaan saada toimimaan yhteen. Tämän salapoliisityön päätteeksi tekisi mieli melkein kirjoittaa kirja aiheesta: ”Lankkulattia ja lattialämmitys omakotitalossa.” Tosin eipä tässä vielä lukemista enempää lattian tekemisestä tiedä. Katsotaan sitten syssymmällä kun saadaan laudat lattiaan ja vähän käyttökokemusta.